Kehityskeskustelun merkitys liiketoiminnalle
SUOJA, MARI (2008)
SUOJA, MARI
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18942
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18942
Tiivistelmä
Henkilöstöjohtaminen on noussut keskeiseksi tekijäksi yrityksen menestyksen kannalta. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että yrityksen käyttämät henkilöstöjohtamisen menetelmät tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kehityskeskustelun merkitystä liiketoiminnalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen kehityskeskustelun merkitys on liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kehityskeskustelun merkitystä voidaan vahvistaa ja luoda liiketoimintaa tukeva kehityskeskustelumalli.
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla, joita toteutin yhteensä 16 kappaletta. Aineistossa kohdeorganisaatio on jaettu neljään organisaatiotasoon: ylin johto, päällikkötaso, työnjohtajat sekä tuotannon henkilöstö, jotta on helpompi tarkastella, onko kehityskeskustelun merkitys samanlainen kaikilla organisaatiotasoilla. Kohdeorganisaationa oli eräs kansainvälinen teollisuusalan yritys. Haastatteluiden lisäksi keräsin aineistoa yrityksestä tutustumalla sen eri tehtaiden toimintaan sekä perehtymällä yrityksen historiaan. Tehdaskierroksilla työntekijät esittelivät minulle omia työtehtäviään, joka auttoi minua selvittämään erilaisten työnkuvien ja –luonteiden vaikutuksia kehityskeskusteluun kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin.
Tutkimustulosten mukaan kehityskeskustelun merkitys vaihtelee eri organisaatiotasoilla. Kehityskeskustelun merkitys jää heikoksi, ellei keskustelujärjestelmän suunnittelussa huomioida eri tasoilla työskentelevien henkilöiden työnkuvaa ja työympäristöä ja sopeuteta järjestelmää vastaamaan eri henkilöstöryhmien tarpeita. Toinen seikka, joka tutkimuksessa tuli selkeästi esille on se, että kehityskeskustelun tavoitteiden ja tarkoituksen tulee olla koko henkilöstön tiedossa, jotta kehityskeskustelut voivat onnistua ja tuottaa tuloksia. Tuloksissa ilmeni myös, että säännöllisesti käydyillä ja onnistuneilla kehityskeskusteluilla voidaan edistää liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista, mikäli koko organisaatio, erityisesti johto on sitoutunut kehityskeskusteluihin. Lisäksi organisaatio ja sen toiminta tulee suunnitella niin, että keskusteluissa esille tulleita asioita voidaan toteuttaa myös käytännössä. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että onnistunut kehityskeskustelu edellyttää huolellista valmistautumista ja kiinnostusta sekä rohkeutta kohdata erilaisia näkökulmia ja mahdollisia ristiriitoja.
Avainsanat: liiketoiminta, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelu
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla, joita toteutin yhteensä 16 kappaletta. Aineistossa kohdeorganisaatio on jaettu neljään organisaatiotasoon: ylin johto, päällikkötaso, työnjohtajat sekä tuotannon henkilöstö, jotta on helpompi tarkastella, onko kehityskeskustelun merkitys samanlainen kaikilla organisaatiotasoilla. Kohdeorganisaationa oli eräs kansainvälinen teollisuusalan yritys. Haastatteluiden lisäksi keräsin aineistoa yrityksestä tutustumalla sen eri tehtaiden toimintaan sekä perehtymällä yrityksen historiaan. Tehdaskierroksilla työntekijät esittelivät minulle omia työtehtäviään, joka auttoi minua selvittämään erilaisten työnkuvien ja –luonteiden vaikutuksia kehityskeskusteluun kohdistuviin tarpeisiin ja odotuksiin.
Tutkimustulosten mukaan kehityskeskustelun merkitys vaihtelee eri organisaatiotasoilla. Kehityskeskustelun merkitys jää heikoksi, ellei keskustelujärjestelmän suunnittelussa huomioida eri tasoilla työskentelevien henkilöiden työnkuvaa ja työympäristöä ja sopeuteta järjestelmää vastaamaan eri henkilöstöryhmien tarpeita. Toinen seikka, joka tutkimuksessa tuli selkeästi esille on se, että kehityskeskustelun tavoitteiden ja tarkoituksen tulee olla koko henkilöstön tiedossa, jotta kehityskeskustelut voivat onnistua ja tuottaa tuloksia. Tuloksissa ilmeni myös, että säännöllisesti käydyillä ja onnistuneilla kehityskeskusteluilla voidaan edistää liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista, mikäli koko organisaatio, erityisesti johto on sitoutunut kehityskeskusteluihin. Lisäksi organisaatio ja sen toiminta tulee suunnitella niin, että keskusteluissa esille tulleita asioita voidaan toteuttaa myös käytännössä. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että onnistunut kehityskeskustelu edellyttää huolellista valmistautumista ja kiinnostusta sekä rohkeutta kohdata erilaisia näkökulmia ja mahdollisia ristiriitoja.
Avainsanat: liiketoiminta, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelu
