Das Finnland-Bild in der österreichischen Presse. Eine inhaltsanalytische Untersuchung am Beispiel der österreichischen Tageszeitung Kurier
RUOKOSALO, PÄIVI (2008)
RUOKOSALO, PÄIVI
2008
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18921
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18921
Tiivistelmä
Oheisen tutkielman tarkoituksena oli selvittää itävaltalaisten lehtien välittämää Suomi-kuvaa. Keskeisiä tutkimuksen tavoitteita olivat Suomi-kirjoittelun muodon ja laajuuden selvittäminen sekä erityisesti Suomi-kirjoittelun sisällön kartoittaminen. Tavoitteena oli saada yleiskuva siitä, mitä itävaltalaiset lehdet kirjoittavat Suomesta ja välittääkö kirjoittelu myönteistä vai kielteistä Suomi-kuvaa.
Työssä selvitettiin mielikuvien ja imagon välistä suhdetta sekä perehdyttiin lehdistöön ja sen toimintaan joukkotiedotusvälineenä. Lisäksi tarkasteltiin erilaisia tekstilajeja. Empiirisen analyysin tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimus- aineisto koostui 221 Suomi-aiheisesta artikkelista, jotka kerättiin Kurier-lehden vuosikerroista 1992, 1996, 2000, 2004 ja 2007. Koska materiaali olisi muuten ollut liian laaja, rajattiin tutkimus koskemaan vain niitä artikkeleita, joissa Suomi on pääteema tai joiden pääteema koskee läheisesti Suomea. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhtenä tutkimuksen päätavoitteista oli selvittää, kuinka kirjoittelu on muuttunut vuosien mittaan.
Tutkimustulosten analyysi osoitti, että Suomi-kirjoittelu on lisääntynyt 2000-luvun puolella. Pääasiassa Suomi-aiheiset artikkelit käsittelevät urheilua, mutta sen lisäksi Suomesta kirjoitetaan EU:n yhteydessä sekä yleisesti politiikasta tai kulttuurista. Vuonna 1992 kirjoitettiin pääasiassa urheilusta, kun taas vuodet 1996 ja 2000 olivat politiikkakeskeisiä. Vuonna 2004 Suomi-kirjoittelu keskittyi pääasiallisesti PISA-tutkimukseen, sen tuloksiin ja suomalaisten koulujen sekä koulumallin kuvailuun. Tänä vuonna kirjoittelu oli erityisen myönteistä. Yleisesti kirjoittelu on muuttunut monipuolisemmaksi, minkä tutkimus osoitti varsinkin vuoden 2007 kohdalla. Pääasiallisesti Suomi-aiheiset artikkelit olivat neutraaleja ja asiallisia, enemmän kuitenkin myönteisiä kuin kielteisiä. Suomea verrattiin usein Itävaltaan ja yksi syy kiinnostukseen Suomea kohtaan olikin Suomen ja Itävallan samanaikainen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995. Tutkimustulosten perusteella oli havaittavissa, että tärkeitä syitä Suomi-kirjoittelun lisääntymiseen 2000-luvulla ovat PISA-tutkimuksen ohella Suomen hyvä sijoittuminen muissakin kansainvälisissä tutkimuksissa, urheilu sekä useat suomalaiset taiteilijat musiikin alalta, jotka ovat suosittuja Itävallassa ja siten saaneet palstatilaa lehdistössä.
Avainsanat: Suomi-kuva, lehdistö, mielikuva, Itävalta
Työssä selvitettiin mielikuvien ja imagon välistä suhdetta sekä perehdyttiin lehdistöön ja sen toimintaan joukkotiedotusvälineenä. Lisäksi tarkasteltiin erilaisia tekstilajeja. Empiirisen analyysin tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimus- aineisto koostui 221 Suomi-aiheisesta artikkelista, jotka kerättiin Kurier-lehden vuosikerroista 1992, 1996, 2000, 2004 ja 2007. Koska materiaali olisi muuten ollut liian laaja, rajattiin tutkimus koskemaan vain niitä artikkeleita, joissa Suomi on pääteema tai joiden pääteema koskee läheisesti Suomea. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhtenä tutkimuksen päätavoitteista oli selvittää, kuinka kirjoittelu on muuttunut vuosien mittaan.
Tutkimustulosten analyysi osoitti, että Suomi-kirjoittelu on lisääntynyt 2000-luvun puolella. Pääasiassa Suomi-aiheiset artikkelit käsittelevät urheilua, mutta sen lisäksi Suomesta kirjoitetaan EU:n yhteydessä sekä yleisesti politiikasta tai kulttuurista. Vuonna 1992 kirjoitettiin pääasiassa urheilusta, kun taas vuodet 1996 ja 2000 olivat politiikkakeskeisiä. Vuonna 2004 Suomi-kirjoittelu keskittyi pääasiallisesti PISA-tutkimukseen, sen tuloksiin ja suomalaisten koulujen sekä koulumallin kuvailuun. Tänä vuonna kirjoittelu oli erityisen myönteistä. Yleisesti kirjoittelu on muuttunut monipuolisemmaksi, minkä tutkimus osoitti varsinkin vuoden 2007 kohdalla. Pääasiallisesti Suomi-aiheiset artikkelit olivat neutraaleja ja asiallisia, enemmän kuitenkin myönteisiä kuin kielteisiä. Suomea verrattiin usein Itävaltaan ja yksi syy kiinnostukseen Suomea kohtaan olikin Suomen ja Itävallan samanaikainen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995. Tutkimustulosten perusteella oli havaittavissa, että tärkeitä syitä Suomi-kirjoittelun lisääntymiseen 2000-luvulla ovat PISA-tutkimuksen ohella Suomen hyvä sijoittuminen muissakin kansainvälisissä tutkimuksissa, urheilu sekä useat suomalaiset taiteilijat musiikin alalta, jotka ovat suosittuja Itävallassa ja siten saaneet palstatilaa lehdistössä.
Avainsanat: Suomi-kuva, lehdistö, mielikuva, Itävalta