Luottamus sisäiseen viestintään organisaatiomuutoksessa. Tapaus Oikeushallinnon palvelukeskus

Abstract

Tutkielmani tavoitteena on selvittää henkilöstön mielipiteitä sisäisen viestinnän luotettavuudesta organisaatiomuutoksen yhteydessä. Tutkimuksen pääkäsitteinä ovat sisäinen viestintä, organisaatiomuutos ja luottamus. Teoreettisessa viitekehyksessä pääkäsitteet määritellään ja esitetään aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta muotoiltu teoreettinen viitekehys. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on muotoiltu kyselylomake, jolla tutkimusongelmaa pyritään empiirisesti selvittämään. Empiirisen analyysin tarkoituksena on selvittää, kuinka henkilöstö suhtautuu organisaatioon työyhteisönä, organisaatiomuutoksen toteuttamiseen ja siitä viestimiseen sekä tutkia sisäisten viestintäkanavien merkittävyydessä tapahtuneita muutoksia, sisäisen viestinnän luotettavuutta ja toimivuutta.

Tutkielman kohdeorganisaationa on valtionhallinnon organisaatio, joka on perustettu vuonna 2006. Kohderyhmänä oli organisaation koko henkilöstön (n = 136). Tutkielma on case-tutkimus eikä sen tuloksia voida yleistää muihin organisaatioihin. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta muotoiltu kyselylomake lähetettiin sähköpostitse organisaation koko henkilöstölle. Kysely toteutettiin helmikuussa 2008 ja vastausaikaa kyselyyn oli 2,5 viikkoa. Kyselyn vastausprosentti oli 44,9 %.

Tutkimuksen aineiston analyysimenetelminä käytettiin aineiston kuvailua, muuttujista muodostettujen keskiarvomuuttujien keskiarvoja ja niiden vertailua, keskiarvomuuttujien välisten korrelaatioiden tarkastelua, varianssianalyysia ja ristiintaulukointia. Keskiarvomuuttujien reliabiliteetti testattiin ja se oli riittävän korkea epävirallisen viestinnän keskiarvomuuttujaa lukuun ottamatta. Pieni otoskoko asetti haasteita aineiston analysoinnille eikä tarkastelua voitu suorittaa kaikkien taustamuuttujien suhteen.

Muodostettujen keskiarvomuuttujien keskiarvojen keskinäisten korrelaatiokertoimien mukaan sisäisen viestinnän luotettavuutta kuvaavien eri muuttujien välillä oli melko korkea korrelaatio epävirallisen viestinnän keskiarvomuuttujaa lukuun ottamatta. Työyhteisö, organisaatiomuutos eri viestintäkanavat, sisäisen viestinnän luotettavuus ja toimivuus ovat toisistaan riippuvaisia ja kuvaavat osin päällekkäisesti samaa ilmiötä.

Myönteisimmin vastaajat suhtautuivat sähköisen viestinnän viestintäkanavin merkittävyyden lisääntymiseen sisäisen viestinnän kanavina organisaatiomuutoksen aikana. Kielteisimmin suhtauduttiin epävirallisen viestinnän kanavien merkitykseen sisäisen viestinnän kanavina. Tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa nuorin vastaajaryhmä, alle 40-vuotiaat suhtautuivat sisäisen viestinnän luotettavuuteen, toimivuuteen, työyhteisöön ja organisaatiomuutokseen negatiivisimmin. Positiivisimmin sisäisen viestinnän luotettavuuteen suhtautuivat 40 – 50 -vuotiaiden vastaajaryhmään kuuluvat vastaajat.

Toimipaikoittain tarkasteltuna kriittisimmin sisäisen viestinnän luotettavuuteen suhtautuivat Turun toimipaikan vastaajat. Hallinnonalalla tehdyn työuran mukaan tarkasteltuna positiivisimmin suhtautuivat yli 15 vuotta hallinnonalalla työskennelleet vastaajat. Vastaajien koulutustaustalla ja työtehtävillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä suhtautumisessa sisäiseen viestintään.

Tutkimuskohteena olevan organisaation tulisi kiinnittää sisäisessä viestinnässä huomiota viestinnän tasapuolisuuteen ja kohdentuvuuteen eri ryhmien ja toimipaikkojen. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että eri toimipaikoissa työskentelevät henkilöt saavat riittävästi tietoa omaa työtään ja organisaation tilannetta koskien myös kasvokkaisen, suoran viestinnän keinoin. Lisäksi henkilöstön osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon voitaisiin kehittää eri toimipaikoissa työyhteisön tiivistämiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Avainsanat: sisäinen viestintä, organisaatiomuutos, luottamus, henkilöstö