Pavlov, Paulanne ili Paulomaa? : russkie familii i zaâvleniâ na ih izmenenie na finskie sredi "staryh russkih" v Finlândii v 1920-40 gg. / Pavlov, Paulanne vai Paulomaa? ”Vanhojen suomenvenäläisten” sukunimien muutosanomukset 1920 - 40-luvuilla
MIROLYBOV-NURMELA, ALEKSANDRA (2008)
2008
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18865
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18865
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia ”vanhojen suomenvenäläisten” sukunimien muutosanomuksia ”Suomen virallisessa lehdessä” vuosina 1925-27, 1935-37 sekä 1945-47. Tätä varten työn alkuosassa määritellään termi ”vanha suomenvenäläinen” sekä kartoitetaan ”vanhojen suomenvenäläisten” historiaa Suomessa. Samoin tutkitaan termin ”ryssäviha” merkitystä ”vanhojen suomenvenäläisten” identiteetille ja halulle suomalaistaa venäläisiä sukunimiään.
Ennen varsinaista venäläisten sukunimien muutosanomusten tutkimista, tutkielmassa selvitetään tarkemmin, mikä on etunimi, isännimi ja sukunimi. Erityisesti huomiota kiinnitetään venäläisen ja suomalaisen sukunimen erityispiirteisiin. Samoin työssä on selvitetty suomalaista nimilainsäädäntöä sekä nimenmuutosten historiaa Suomessa. Lisäksi on selvitelty venäläisten nimien translitterointia Suomessa.
Nimenmuutosanomuksia tutkitaan usealta eri kannalta. Tarkoitus on selvittää kuinka paljon nimenmuutosanomuksia julkaistiin ”Suomen virallisessa lehdessä” valittuina vuosina ja kuinka paljon niiden joukossa oli venäläisiä nimiä. Mitkä olivat yleisimmät vaihdetut venäläiset sukunimet sekä kuinka paljon niitä vaihdettiin suomalaisiksi, ruotsalaisiksi tai muille kielille. Niin ikään haluttiin selvittää, millaisia tehdyt muutokset olivat (suoria käännöksiä, äänteellisiä muutoksia vai täysin uusia sukunimiä) sekä millainen oli uusien suomalaisten sukunimien rakenne. Lopuksi vertailtiin 1920, 1930 ja 1940-lukujen nimenmuutosanomuksia keskenään.
Koko materiaali käsitti 7121 nimenmuutosanomusta, niistä 497 eli 7% oli venäläisiä sukunimiä. Vuosina 1925-27 venäläisiä nimenmuutosanomuksia oli 140, vuosina 1935-37 52 sekä vuosina 1945-47 305. Vuosien 1935-37 pienehkö muutosanomusten määrä johtunee osin siitä, että nimenmuutosanomuksia ei ollut pakko julkaista ”Suomen virallisessa lehdessä” vuosina 1934-36. Yleisimmät venäläiset sukunimet olivat Ivanov, Bogdanov sekä Filipov. 92% venäläisistä sukunimistä vaihdettiin suomalaisiin, 6,5% ruotsalaisiin ja 1,5% muunkielisiin sukunimiin. Äänteelliset mukautukset olivat suosituimpia, niitä oli 55% uusista sukunimistä, täysin uusia sukunimiä oli 44% ja käännöksiä vain 0,8%. Uusista sukunimistä 54% oli yksiosaisia (suosituin pääte –la/lä) ja 46% yhdyssanoja (suosituin pääte –maa).
Avainsanat: Sukunimet, nimenmuutokset, suomenvenäläiset, translitterointi
Ennen varsinaista venäläisten sukunimien muutosanomusten tutkimista, tutkielmassa selvitetään tarkemmin, mikä on etunimi, isännimi ja sukunimi. Erityisesti huomiota kiinnitetään venäläisen ja suomalaisen sukunimen erityispiirteisiin. Samoin työssä on selvitetty suomalaista nimilainsäädäntöä sekä nimenmuutosten historiaa Suomessa. Lisäksi on selvitelty venäläisten nimien translitterointia Suomessa.
Nimenmuutosanomuksia tutkitaan usealta eri kannalta. Tarkoitus on selvittää kuinka paljon nimenmuutosanomuksia julkaistiin ”Suomen virallisessa lehdessä” valittuina vuosina ja kuinka paljon niiden joukossa oli venäläisiä nimiä. Mitkä olivat yleisimmät vaihdetut venäläiset sukunimet sekä kuinka paljon niitä vaihdettiin suomalaisiksi, ruotsalaisiksi tai muille kielille. Niin ikään haluttiin selvittää, millaisia tehdyt muutokset olivat (suoria käännöksiä, äänteellisiä muutoksia vai täysin uusia sukunimiä) sekä millainen oli uusien suomalaisten sukunimien rakenne. Lopuksi vertailtiin 1920, 1930 ja 1940-lukujen nimenmuutosanomuksia keskenään.
Koko materiaali käsitti 7121 nimenmuutosanomusta, niistä 497 eli 7% oli venäläisiä sukunimiä. Vuosina 1925-27 venäläisiä nimenmuutosanomuksia oli 140, vuosina 1935-37 52 sekä vuosina 1945-47 305. Vuosien 1935-37 pienehkö muutosanomusten määrä johtunee osin siitä, että nimenmuutosanomuksia ei ollut pakko julkaista ”Suomen virallisessa lehdessä” vuosina 1934-36. Yleisimmät venäläiset sukunimet olivat Ivanov, Bogdanov sekä Filipov. 92% venäläisistä sukunimistä vaihdettiin suomalaisiin, 6,5% ruotsalaisiin ja 1,5% muunkielisiin sukunimiin. Äänteelliset mukautukset olivat suosituimpia, niitä oli 55% uusista sukunimistä, täysin uusia sukunimiä oli 44% ja käännöksiä vain 0,8%. Uusista sukunimistä 54% oli yksiosaisia (suosituin pääte –la/lä) ja 46% yhdyssanoja (suosituin pääte –maa).
Avainsanat: Sukunimet, nimenmuutokset, suomenvenäläiset, translitterointi