SUKUPUOLI LASTENSUOJELUN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ
LUOMALA, KATJA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LUOMALA, KATJA
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on sukupuolen tuottamisen ja tekemisen tavat lastensuojelun sosiaalialan työssä. Tarkoitus on selvittää lastensuojelun avohuollon työntekijöiden ajatuksia sukupuolen merkityksestä ja tarkastella tapoja joilla sukupuolta tuotetaan ja tehdään. Tutkimuksessa haastateltiin lastensuojelun avohuollon kentällä toimivia sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja projektityöntekijää. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja tuoda esiin uutta näkökulmaa arkityöhön. Sukupuoli on asia, jota harvoin lastensuojelun arjessa analyyttisesti pohditaan.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi sekä käsitys sukupuolesta tekemisenä. Sukupuolen tekeminen – käsitteen taustalla ovat Candace Westin & Don H. Zimmermanin sekä Judith Butlerin ajatukset sukupuolen tekemisestä, tuottamisesta ja esittämisestä performatiivisesti. Molemmat teoriat perustuvat siihen, että sukupuoli ei ole mitään olemuksellista tai synnynnäistä ihmisessä vaan sukupuolta tehdään jatkuvasti arkielämässä pienin toistuvin teoin. Tutkimuksessa esitellään myös perheammattilaisten parissa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan työssä usein keskitytään vanhemmuudesta puhuttaessa vain äitiyteen. Tutkimus tukeutuu myös lasten ja nuorten sukupuoleen liittyviin tutkimuksiin sosiaali- ja kasvatustieteen kentässä sekä sosiaalityön piirissä käytyyn keskusteluun työn sukupuolittuneisuudesta.
Tutkielman empiirinen osa koostuu teemahaastattelun ja aktiivisen haastattelun metodeja hyödyntävistä haastatteluista. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena muodostettiin neljä erilaista kategoriaa tai luokkaa, joissa puhe sukupuolesta aktivoituu ja on merkityksellistä. Luokat ovat 1) työntekijän sukupuoli, 2) monikulttuurisuus, 3) vanhemmuus, ja 4) nuoruus. Monikulttuuristen kysymysten parissa työskennellessä sekä aikuisten että lasten sukupuolen vaikutukset ovat näkyviä. Lastensuojelun murrosikäiset tytöt ja pojat oireilevat eri tavoin, ja työntekijät toivoivat lisää avohuollon tukitoimia heille. Nuorten kohdalla erilaisten sukupuolen huomioivien auttamismallien edelleen kehittäminen vaikuttaa perustellulta. Tutkimuksen yleisenä tuloksena voi sanoa, että työntekijän sukupuoli ja ymmärrys sukupuolen merkityksestä värittävät työtilanteita.
Avainsanat: lastensuojelu, sukupuoli, sukupuolen tekeminen, sisällönanalyysi
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi sekä käsitys sukupuolesta tekemisenä. Sukupuolen tekeminen – käsitteen taustalla ovat Candace Westin & Don H. Zimmermanin sekä Judith Butlerin ajatukset sukupuolen tekemisestä, tuottamisesta ja esittämisestä performatiivisesti. Molemmat teoriat perustuvat siihen, että sukupuoli ei ole mitään olemuksellista tai synnynnäistä ihmisessä vaan sukupuolta tehdään jatkuvasti arkielämässä pienin toistuvin teoin. Tutkimuksessa esitellään myös perheammattilaisten parissa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan työssä usein keskitytään vanhemmuudesta puhuttaessa vain äitiyteen. Tutkimus tukeutuu myös lasten ja nuorten sukupuoleen liittyviin tutkimuksiin sosiaali- ja kasvatustieteen kentässä sekä sosiaalityön piirissä käytyyn keskusteluun työn sukupuolittuneisuudesta.
Tutkielman empiirinen osa koostuu teemahaastattelun ja aktiivisen haastattelun metodeja hyödyntävistä haastatteluista. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena muodostettiin neljä erilaista kategoriaa tai luokkaa, joissa puhe sukupuolesta aktivoituu ja on merkityksellistä. Luokat ovat 1) työntekijän sukupuoli, 2) monikulttuurisuus, 3) vanhemmuus, ja 4) nuoruus. Monikulttuuristen kysymysten parissa työskennellessä sekä aikuisten että lasten sukupuolen vaikutukset ovat näkyviä. Lastensuojelun murrosikäiset tytöt ja pojat oireilevat eri tavoin, ja työntekijät toivoivat lisää avohuollon tukitoimia heille. Nuorten kohdalla erilaisten sukupuolen huomioivien auttamismallien edelleen kehittäminen vaikuttaa perustellulta. Tutkimuksen yleisenä tuloksena voi sanoa, että työntekijän sukupuoli ja ymmärrys sukupuolen merkityksestä värittävät työtilanteita.
Avainsanat: lastensuojelu, sukupuoli, sukupuolen tekeminen, sisällönanalyysi