Kehityskeskustelut osaamisen johtamisen välineinä

Abstract

Kehityskeskustelut ovat organisaatioissa paljon käytettyjä johtamisen välineitä ja niiden avulla pyritään kehittämään organisaatiota ja vahvistamaan yhteistyötä ja yhteistä näkemystä organisaation merkityksestä. Kehityskeskustelujen avulla lähiesimies voi työntekijän kanssa yhteistyössä kartoittaa sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön osaamisen tasoa ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Parhaimmillaan kehityskeskustelujen tulisi olla hyvä vuorovaikutustilanne, missä molemmat osapuolet voivat avoimesti ja luottamuksellisesti kertoa omia näkemyksiään ja vaikuttaa näin työn tekemisen ehtoihin.

Kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä voidaan olla organisaatiossa montaa mieltä, jotkut kokevat ne erittäin hyödyllisinä ja tarpeellisina, joidenkin mielestä niillä ei ole juurikaan merkitystä työyksikön toiminnalle käytettyyn aikaan nähden. Hyvin usein koetaan, että kehityskeskustelut ovat välttämätön pakko, ne on käytävä, kun niin on määrätty.

Tutkielmassa pyritään selvittämään kehityskeskustelujen käyttöä osaamisen johtamisen välineenä Päijät- Hämeen koulutuskonsernin eri liikelaitoksissa. Tutkimuskohteeksi valikoituivat vapaaehtoisuuden pohjalta Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitos, Koulutuskeskus Salpauksesta kulttuuri- ja luonnonvara-tulosyksikkö ja yhteisistä palveluista ravintopalveluiden henkilökunta. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeilla sähköpostin välityksellä alkuvuodesta 2008.

Kyselytutkimuksen avulla tarkasteltiin lähiesimiesten ja työntekijöiden sekä toisaalta eri ryhmien välisiä eroja kehityskeskustelujen käytöstä osaamisen johtamisen välineinä. Esimiesten ja alaisten välillä oli tilastollisesti merkitsevää eroa useimmissa kysymysten väittämissä, samoin tilastollisesti merkitseviä eroja oli ravintopalveluiden ja liiketalouden laitoksen sekä ravintopalveluiden ja kulttuuri- ja luonnonvaratulosyksikön henkilöstön välillä. Liiketalouden laitoksen ja kulttuuri- ja luonnonvarahenkilöstön välillä tällaista eroa ei esiintynyt. Esimiehet ajattelivat kehityskeskustelujen merkityksestä osaamisen johtamisessa positiivisemmin kuin heidän alaisensa, samoin ravintopalveluiden henkilökunta verrattuna kahteen muuhun ryhmään.

Tämä tutkimus osoittaa, että kehityskeskusteluja käytetään osaamisen johtamisen välineinä ja kehityskeskustelut sisältävät tähän kuuluvia osa-alueita, mutta niiden tehokkaassa hyödyntämisessä on parantamisen varaa.

Avainsanat: Kehityskeskustelut, osaaminen, osaamisen johtaminen