Suomen matkailumarkkinointi Kiinassa
KOSKENNIEMI, ANNE-MARI (2008)
2008
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18810
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18810
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa yhtenäinen kuvaus Suomen matkailumarkkinoinnista Kiinassa. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen matkailun vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia kiinalaisten matkailijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on haastateltujen yritysten ja organisaatioiden markkinoinnin toteuttaminen Kiinassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka merkittävä Suomi on matkailumaana kiinalaisille.
Kiinalaisten ulkomaanmatkailu on erittäin säädeltyä Kiinan kansallisen matkailuhallinnon toimesta. Yksilötason matkustus ei ole vielä sallittua Kiinasta, mutta Hong Kongista sen sijaan on. Ryhmämatkailu on ollut mahdollista ADS-sopimuksen solmineiden maiden kanssa. Ensimmäiset ADS-sopimukset Kiina solmi vuonna 1991. Nyt Kiina on solminut jo 134 ADS-sopimusta eri valtioiden kesken. Maailman turistiorganisaation mukaan Kiinasta tulee maailman neljänneksi suurin matkailijoiden lähtömaa vuoteen 2020 mennessä. Silloin Kiinasta matkustaisi ulkomaille jopa satamiljoonaa kiinalaista vuosittain. Erityisesti Kaakkois-Aasian kohteet ovat kiinalaisten suosikkeja. Vuonna 2005 kiinalaisten ulkomaanmatkoista 89 % suuntautui muualle Aasiaan ja vain 6 % Eurooppaan.
Turistimatkailu on ollut mahdollista Kiinasta Suomeen syksystä 2004 lähtien. Kiinalaisten matkailijamäärät Suomessa ovat kasvaneet lähes koko 2000-luvun ajan, lukuun ottamatta pieniä notkahduksia. Vuonna 2006 Suomessa vieraili 69 000 kiinalaista matkailijaa. Tärkeimmät matkailukohteet heillä ovat Helsinki ja Lappi. Suomi on kiinalaisilla matkailijoilla vielä harvoin monodestinaationa. Useimmiten Suomessa vieraillaan Pohjoismaiden kiertomatkan yhteydessä.
Brändi on mielikuva tuotteesta. Se saa lopullisen muotonsa ihmisen mielessä. Brändi tulkitsee tuotteen merkityksen asiakkaalle. Markkinointiviestintä sisältää kaikki ne toimet, jotka yritys tekee viestiäkseen tuotteesta haluamilleen kuluttajille. Markkinointiviestinnän tärkeimpiä keinoja ovat mainonta, myyntityö, tiedotustoiminta ja menekinedistäminen. Se on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa. Matkailumarkkinointi on Kiinassa hoidettu haastateltujen yritysten osalta joko omien toimistojen tai kiinalaisten agenttien välityksellä. Haastatellut yritykset ovat osallistuneet MEK:n Kiinassa järjestämään toimintaan aktiivisesti. MEK:n toiminta Kiinassa on koettu hyväksi ja toimivaksi. Keskeisimmät matkailumarkkinoinnissa käytetyt argumentit ovat luonto, puhtaus, rauhallisuus, turvallisuus ja alhainen korruptioaste. Tasokkaat tuotteet sekä toimivat palvelut ovat tekijöitä, joilla kiinalaisia houkutellaan matkustamaan Suomeen.
AVAINSANAT: matkailu, matkailumarkkinointi, kansainvälinen matkailu, Suomi, Kiina
Kiinalaisten ulkomaanmatkailu on erittäin säädeltyä Kiinan kansallisen matkailuhallinnon toimesta. Yksilötason matkustus ei ole vielä sallittua Kiinasta, mutta Hong Kongista sen sijaan on. Ryhmämatkailu on ollut mahdollista ADS-sopimuksen solmineiden maiden kanssa. Ensimmäiset ADS-sopimukset Kiina solmi vuonna 1991. Nyt Kiina on solminut jo 134 ADS-sopimusta eri valtioiden kesken. Maailman turistiorganisaation mukaan Kiinasta tulee maailman neljänneksi suurin matkailijoiden lähtömaa vuoteen 2020 mennessä. Silloin Kiinasta matkustaisi ulkomaille jopa satamiljoonaa kiinalaista vuosittain. Erityisesti Kaakkois-Aasian kohteet ovat kiinalaisten suosikkeja. Vuonna 2005 kiinalaisten ulkomaanmatkoista 89 % suuntautui muualle Aasiaan ja vain 6 % Eurooppaan.
Turistimatkailu on ollut mahdollista Kiinasta Suomeen syksystä 2004 lähtien. Kiinalaisten matkailijamäärät Suomessa ovat kasvaneet lähes koko 2000-luvun ajan, lukuun ottamatta pieniä notkahduksia. Vuonna 2006 Suomessa vieraili 69 000 kiinalaista matkailijaa. Tärkeimmät matkailukohteet heillä ovat Helsinki ja Lappi. Suomi on kiinalaisilla matkailijoilla vielä harvoin monodestinaationa. Useimmiten Suomessa vieraillaan Pohjoismaiden kiertomatkan yhteydessä.
Brändi on mielikuva tuotteesta. Se saa lopullisen muotonsa ihmisen mielessä. Brändi tulkitsee tuotteen merkityksen asiakkaalle. Markkinointiviestintä sisältää kaikki ne toimet, jotka yritys tekee viestiäkseen tuotteesta haluamilleen kuluttajille. Markkinointiviestinnän tärkeimpiä keinoja ovat mainonta, myyntityö, tiedotustoiminta ja menekinedistäminen. Se on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa. Matkailumarkkinointi on Kiinassa hoidettu haastateltujen yritysten osalta joko omien toimistojen tai kiinalaisten agenttien välityksellä. Haastatellut yritykset ovat osallistuneet MEK:n Kiinassa järjestämään toimintaan aktiivisesti. MEK:n toiminta Kiinassa on koettu hyväksi ja toimivaksi. Keskeisimmät matkailumarkkinoinnissa käytetyt argumentit ovat luonto, puhtaus, rauhallisuus, turvallisuus ja alhainen korruptioaste. Tasokkaat tuotteet sekä toimivat palvelut ovat tekijöitä, joilla kiinalaisia houkutellaan matkustamaan Suomeen.
AVAINSANAT: matkailu, matkailumarkkinointi, kansainvälinen matkailu, Suomi, Kiina