Delegoidun päätösvallan suhde sosiaalityön vaikuttavaan toteuttamiseen tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden näkökulmasta
KARI, PAULA (2008)
2008
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18793
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18793
Tiivistelmä
Käsillä oleva työ on tutkimus tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden kokemuksista delegoidun päätösvallan suhteesta vaikuttavuuteen sosiaalityön toteuttamisessa. Tutkimusongelmaa pyrittiin lähestymään kolmen osaongelman avulla keräämällä tietoa siitä, mitä vastaajille oli delegoitu, miten delegoitu päätösvalta heidän mielestään tukee työlle asetettuja tavoitteita ja miten delegointia tulisi kehittää. Delegoidun päätösvallan suhdetta vaikuttavuuteen tarkasteltiin mikrotasolla sosiaalityön asiakasprosessissa.
Kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla selvitettiin aluksi miten vaikuttavuus määritellään yleisesti ja miten sosiaalityössä erityisesti. Tämän työn kannalta tärkeäksi muodostui vaikuttavuuden määritteleminen ammatillisen käytännön ja asiakasvaikuttavuuden osatekijöiden yhdistelmänä. Näin voitiin rajata kustannusvaikuttavuus ja pitkän aikavälin vaikutukset tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Myös delegoinnin käsitettä määriteltiin aikaisempien tutkimuksien pohjalta sekä julkisoikeudellisena että hallinnollisena käsitteenä. Näitä käsitteenmäärittelyjä käytettiin hyväksi laadittaessa kyselylomaketta tutkimuksen aineistonkeruuta varten.
Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake sisälsi yhdeksän ryhmittelyotsakkeen alla 114 kysymystä tai väittämää. Ryhmät käsittelivät delegoidun päätösvallan sisältöä, työtehtävien sisältöä, käsityksiä päätöksentekomahdollisuuksista ja delegoinnin kehittämistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sen tilastollista kuvailua absoluuttisina - ja prosenttilukuina, keski- ja hajontalukujen avulla sekä muodostamalla aineiston muuttujista summamuuttujia. Kyselyn perusteella pyrittiin selvittämään millainen on vastaajien mielestä päätösvallan suhde vaikuttavuuden eri osa-alueilla. Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaationa on kunnan sosiaalitoimen organisaatio ja siellä tulosyksiköiden vastuuhenkilöt. Tutkimushetkellä organisaatio muodostui perussosiaalityön, vanhustyön, lasten päivähoidon ja erityissosiaalipalveluiden tulosalueista, joiden 24 tulosyksikön vastuuhenkilöä muodosti tutkimuksen kohdejoukon. 19 henkilöä vastasi kyselyyn. Aineisto jäi pieneksi ja tulokset voivat olla vain suuntaa antavia. Yleistyksiä muihin organisaatioihin ei voida tehdä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että delegoidun päätösvallan suhde sosiaalityön vaikuttavuuteen on tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden mielestä osin riittävä, osin liian pieni. Vastaajien näkökulmasta se on riittävä palveluiden laadun ja palveluiden kohdentumisen sekä osin asiakkaiden määrän osatekijöissä. Liian pieneksi vastaajat sen kokivat taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskevien päätösten osalta. Työn sisältämät pohdinnat ja viitteelliset tulokset voisivat olla lähtökohta tutkia asiaa tarkemmin ja laajemmin. Aihe on nykyisessä kompleksisessa organisaatioympäristössä yhä tutkimisen arvoinen niin kuntaorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin.
Avainsanat: sosiaalityö, delegointi, vaikuttavuus
Kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla selvitettiin aluksi miten vaikuttavuus määritellään yleisesti ja miten sosiaalityössä erityisesti. Tämän työn kannalta tärkeäksi muodostui vaikuttavuuden määritteleminen ammatillisen käytännön ja asiakasvaikuttavuuden osatekijöiden yhdistelmänä. Näin voitiin rajata kustannusvaikuttavuus ja pitkän aikavälin vaikutukset tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Myös delegoinnin käsitettä määriteltiin aikaisempien tutkimuksien pohjalta sekä julkisoikeudellisena että hallinnollisena käsitteenä. Näitä käsitteenmäärittelyjä käytettiin hyväksi laadittaessa kyselylomaketta tutkimuksen aineistonkeruuta varten.
Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake sisälsi yhdeksän ryhmittelyotsakkeen alla 114 kysymystä tai väittämää. Ryhmät käsittelivät delegoidun päätösvallan sisältöä, työtehtävien sisältöä, käsityksiä päätöksentekomahdollisuuksista ja delegoinnin kehittämistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sen tilastollista kuvailua absoluuttisina - ja prosenttilukuina, keski- ja hajontalukujen avulla sekä muodostamalla aineiston muuttujista summamuuttujia. Kyselyn perusteella pyrittiin selvittämään millainen on vastaajien mielestä päätösvallan suhde vaikuttavuuden eri osa-alueilla. Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaationa on kunnan sosiaalitoimen organisaatio ja siellä tulosyksiköiden vastuuhenkilöt. Tutkimushetkellä organisaatio muodostui perussosiaalityön, vanhustyön, lasten päivähoidon ja erityissosiaalipalveluiden tulosalueista, joiden 24 tulosyksikön vastuuhenkilöä muodosti tutkimuksen kohdejoukon. 19 henkilöä vastasi kyselyyn. Aineisto jäi pieneksi ja tulokset voivat olla vain suuntaa antavia. Yleistyksiä muihin organisaatioihin ei voida tehdä.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että delegoidun päätösvallan suhde sosiaalityön vaikuttavuuteen on tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden mielestä osin riittävä, osin liian pieni. Vastaajien näkökulmasta se on riittävä palveluiden laadun ja palveluiden kohdentumisen sekä osin asiakkaiden määrän osatekijöissä. Liian pieneksi vastaajat sen kokivat taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskevien päätösten osalta. Työn sisältämät pohdinnat ja viitteelliset tulokset voisivat olla lähtökohta tutkia asiaa tarkemmin ja laajemmin. Aihe on nykyisessä kompleksisessa organisaatioympäristössä yhä tutkimisen arvoinen niin kuntaorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin.
Avainsanat: sosiaalityö, delegointi, vaikuttavuus