Would you like root beer, lemonade or Kool-Aid? The problems of translating culture-specific concepts from source culture into target culture
IHATSU, KAISU (2008)
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18775
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18775
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään kulttuurisidonnaisten sanojen kääntämistä. Aineistona on käytetty Winston Groomin kirjoittamaa romaania Gump & Co ja sen suomenkielistä Erkki Jukaraisen vuonna 1996 tekemää käännöstä. Kyseessä on tunnetun elokuvan Forrest Gump jatko-osa. Valitsin tämän teoksen lähdemateriaaliksi, koska se on tiukasti sidoksissa lähdekulttuuriin Yhdysvaltoihin ja oletin sen tästä syystä sisältävän runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä käännösstrategioita kääntäjä on näitä sanoja kääntäessään käyttänyt
Toinen tärkeä teema työssäni on kääntäjän kulttuurikompetenssi. Vankan kielitaidon lisäksi kääntäjän tulisi tuntea lähtö- ja kohdekulttuurien historia, tavat, normit sekä muut sosiokulttuuriset piirteet. Työssä pohditaan mm. sitä, kuinka kääntäjä pystyy kartoittamaan kohdekielisen lukijakunnan taustoja ja heidän odotuksiaan, jotta hän tietäisi mitä etukäteistietoa keskiverolukijalla on ja missä kohdissa hän kaipaa selitystä ja kulttuurista adaptaatiota.
Käännösstrategioiden luokittelu pohjautuu mukaillen Ritva Leppihalmeen malliin. Analyysiosuudessa tarkastellaan kulttuurisidonnaisten elementtien erityispiirteitä ja niiden merkitystä kääntämiselle. Tässä osuudessa esitellään myös kääntämisen perusstrategiat kotouttaminen ja vieraannuttaminen, jonka jälkeen tarkastellaan kääntäjän valitsemia käännösstrategioita (minimimuutos, selittäminen, kulttuurinen adaptaatio, poisto ja muutos) lähdemateriaalista löytyneiden esimerkkien valossa.
Tutkimus osoitti, että kääntäjä oli käyttänyt eniten minimimuutoksen strategiaa eli kääntäjä oli pyrkinyt löytämään lähtötekstiä lähellä olevia käännösratkaisuja. Lähdeaineiston esimerkkien perusteella voidaan myös todeta, että selittäminen ja kulttuurinen adaptaatio ovat myös usein käytettyjä strategioita. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kääntäjä kokee velvollisuudekseen auttaa lukijaa lukemisprosessissa.
Avainsanat: kulttuurisidonnaisuus, kulttuurintuntemus, käännösstrategiat, Forrest Gump, Yhdysvallat
Toinen tärkeä teema työssäni on kääntäjän kulttuurikompetenssi. Vankan kielitaidon lisäksi kääntäjän tulisi tuntea lähtö- ja kohdekulttuurien historia, tavat, normit sekä muut sosiokulttuuriset piirteet. Työssä pohditaan mm. sitä, kuinka kääntäjä pystyy kartoittamaan kohdekielisen lukijakunnan taustoja ja heidän odotuksiaan, jotta hän tietäisi mitä etukäteistietoa keskiverolukijalla on ja missä kohdissa hän kaipaa selitystä ja kulttuurista adaptaatiota.
Käännösstrategioiden luokittelu pohjautuu mukaillen Ritva Leppihalmeen malliin. Analyysiosuudessa tarkastellaan kulttuurisidonnaisten elementtien erityispiirteitä ja niiden merkitystä kääntämiselle. Tässä osuudessa esitellään myös kääntämisen perusstrategiat kotouttaminen ja vieraannuttaminen, jonka jälkeen tarkastellaan kääntäjän valitsemia käännösstrategioita (minimimuutos, selittäminen, kulttuurinen adaptaatio, poisto ja muutos) lähdemateriaalista löytyneiden esimerkkien valossa.
Tutkimus osoitti, että kääntäjä oli käyttänyt eniten minimimuutoksen strategiaa eli kääntäjä oli pyrkinyt löytämään lähtötekstiä lähellä olevia käännösratkaisuja. Lähdeaineiston esimerkkien perusteella voidaan myös todeta, että selittäminen ja kulttuurinen adaptaatio ovat myös usein käytettyjä strategioita. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kääntäjä kokee velvollisuudekseen auttaa lukijaa lukemisprosessissa.
Avainsanat: kulttuurisidonnaisuus, kulttuurintuntemus, käännösstrategiat, Forrest Gump, Yhdysvallat