Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun jäljillä – Oikeustapaustutkimus kuntien hankintoja koskevista markkinaoikeuden päätöksistä

Abstract

Hankintojen merkitys julkishallinnossa ja erityisesti kunnallishallinnossa on huomattava, sillä noin puolet Suomen julkisista hankinnoista tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä. Tämä näkyy myös markkinaoikeuden toiminnassa, jonka päätöksistä yli puolet koskee kuntien julkisia hankintoja. Oikeuskäsittelyillä on merkittävä vaikutus kuntien toimintaan viivästyttämällä hankintoja sekä aiheuttamalla lisäkustannuksia ja ylimääräistä työtä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä valitusten suuri määrä johtuu. Tutkimuksen avulla on tarkoitus päästä myös otsikon mukaisesti tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun jäljille, joka näyttää oikeuskäsittelyiden määrän ja oikeustapausten sisällön perusteella olevan hankintayksiköissä kadoksissa.

Vastausta ongelmaan on haettu perehtymällä kuntien julkisia hankintoja koskeviin oikeustapauksiin. Päätutkimustehtävä on jaettu kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisin perustein kuntien julkisista hankinnoista tehdään hakemuksia markkinaoikeuteen, 2) millaisia päätöksiä oikeus on hakemuksiin antanut ja 3) Missä määrin hakija ja oikeus ovat olleet samaa mieltä hankintamenettelyn oikeellisuudesta. Vastauksia asetettuun tutkimusongelmaan on haettu tutkimalla kuntien julkisia hankintoja koskevat markkinaoikeuden päätökset vuoden 2005 ajalta. Oikeuden ratkaisuja on tarkasteltu sekä oikeuslähteinä että aineistona.

Käytetyimmät perustelut markkinaoikeudelle tehdyissä hakemuksissa ovat tutkimusaineiston perusteella hankintayksikön tekemä virheellinen tarjousten vertailu ja halvimman tai kokonaisedullisimman tarjouksen syrjiminen. Näillä perusteilla on tehty lähes puolet kuntia koskevista markkinaoikeudelle osoitetuista hakemuksista. Muita yleisimmin käytettyjä perusteluita hakemuksissa ovat tarjoajien epätasapuolinen kohtelu ja voittaneen tarjouksen hylkäämättä jättäminen. Oikeustapausten yksityiskohtaisessa tarkastelussa on havaittu, että hakemuksissa esitetyistä perusteluista yli puolet on aiheellisia. Selkeitä vertailuvirheitä ovat olleet esimerkiksi tarjouspyynnössä mainitsemattomat mutta tarjousten vertailussa huomioon otetut arviointiperusteet ja vertailukriteerien puuttuminen hankintapäätöksen perusteluista. Lisäksi oikeus on todennut useissa hankintamenettelyissä hakijan perusteluiden lisäksi paljon muita tarjouskilpailun lopputulokseen vaikuttaneita virheitä. Selkeä poikkeus hakemusten perusteluista on halvimman syrjiminen, jota hakemuksen perusteluna on käytetty paljon, mutta johon hankintayksiköt eivät juuri oikeuden päätösten perusteella ole syyllistyneet.

Lähes puolet oikeuden päätöksistä on ollut hankintayksiköiden kannalta myönteisiä. Näissä päätöksissä oikeus on todennut hankintayksikön toimineen lain vaatimusten mukaisesti ja harkintavaltansa puitteissa esimerkiksi valitessaan laadullisin perustein hieman kalliimman tarjouksen tai valitessaan kahdesta samanhintaisesta tarjouksesta toisen. Yhden markkinaoikeuden käsittelyn hinnaksi on hankintalain esitöissä (HE 50/2006) arvioitu 4 000 euroa, joten tutkimuksessa havaitut 31 hylättyä oikeuskäsittelyä vuoden aikana ovat jo merkittävä kustannuserä puhumattakaan hankintayksiköiden menetetystä ajasta ja vaivasta. Tämä menetys voidaan tulkita lieveilmiöksi siitä, että vastakkaisille puolille on lainsäädännöllä asetettu tiukan sääntelyn alainen julkisviranomainen ja markkinoiden pelisääntöjen mukaan toimiva yksityinen yrittäjä.

Merkittävin osuus eli yli puolet tutkituista oikeuden päätöksistä on kuitenkin ollut hankintayksiköille kielteisiä. Näissä päätöksissä oikeus on todennut hankintayksiköiden menettelyssä ja päätöksenteossa useita virheitä, kuten puutteellisesti tehtyjä tarjouspyyntöjä ja perusteettomia tarjousten hylkäämispäätöksiä. Voidaan todeta, että näissä hankinnoissa viranomainen ei ole toteuttanut lailla säädettyä velvollisuuttaan toimia hyvän hallinnon mukaisesti. Hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa on jo sisäänrakennettuna hyvän hallinnon periaatteista tärkeimmät kuten tehokkuus, johdonmukaisuus, julkisuus ja oikeudenmukaisuus. Kuitenkin hankintamenettelyssä pitää tehdä vielä enemmän, jotta se olisi hyvää. Hyvän hankinnan peruslähtökohdaksi voitaisiinkin oikeustapaustarkastelun perusteella ottaa avoimuus ja huolellisuus, joihin kiteytyvät suurin osa hankintatoimen ongelmista ja onnistumisista. Kun hankinnoissa toimitaan hyvän hallinnon perusperiaatteiden lisäksi korostetun avoimesti ja huolellisesti, ollaan jo hyvinkin tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun jäljillä.

Asiasanat: Julkiset hankinnat, markkinaoikeus, kunnat, kunnan tehtävät, kuntien hankintatoimi, hankintamenettely, tarjouskilpailu, hakemus markkinaoikeudelle.