Vuokralääkärit ja kunnallinen terveydenhuolto

Abstract

Kunnilla on kansalaisten perusoikeuksiin nojaava velvollisuus järjestää perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon tehtävät ovat osa kunnan lakisääteistä kansanterveystyötä. Velvollisuus palveluiden järjestämisestä on ehdoton, mutta kunnat voivat päättää terveydenhuollon järjestämisen tavasta itse. Pääsääntöisesti kunnat toteuttavat perusterveydenhuollon tehtävät vielä omana toimintanaan tai kuntayhtymän kautta. Tällöin toiminta tulee järjestää terveyskeskuksessa. Ongelmaksi perusterveydenhuollon järjestämisessä on viime vuosina muodostunut yhä kasvava pula terveyskeskuslääkäreistä. Kunnallinen terveydenhuolto on jatkuvan muutoksen kohteena, ja sen vuoksi mahdollisuus toimintojen joustavaan järjestelemiseen on kunnille erittäin tärkeä. Lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden käyttäminen henkilöstövuokrausyritysten kautta on ollut nopea keino saada terveyskeskuksiin lääkäreitä. Tutkielmassa tarkastellaan voimassaolevan lainsäädännön avulla, onko vuokralääkäreiden käyttäminen terveydenhuollossa kunnan toiminnan kannalta joustavaa ja tarkoituksenmukaista.

Keskeisin tutkimuskysymys on, onko vuokralääkäreiden käyttäminen terveyskeskuslääkärin tehtävissä kunnan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Kysymystä tarkastellaan sen perusteella, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia osapuolilla on riippuen siitä, onko terveyskeskuslääkäri tai lääketieteen opiskelija palvelussuhteessa kuntaan vai henkilöstövuokrausyritykseen. Tämän kysymyksen kautta saadaan vastaus siihen, kumpi palvelussuhdemuoto on kunnille toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta suositeltavampi. Tutkimuskysymystä selvitetään voimassaolevan lainsäädännön systematisoinnin ja tulkinnan avulla. Tutkimuksesta selviää, vaikuttaako terveyskeskuslääkärin työsuhdemuoto kunnan tarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Tutkimus on lainopillinen ja sen näkökulma on kuntalähtöinen. Tutkimuskysymyksiä selvitetään voimassaolevan lainsäädännön avulla. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että osapuolten oikeussuhteet muuttuvat huomattavasti, kun terveyskeskuslääkäri toimii henkilöstövuokrausyrityksen työntekijänä. Tästä seuraa se, että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole samat kuin perinteisessä työsuhdemuodossa. Johtopäätöksenä todetaan, että kunnallisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisempaa on voimassa olevan lainsäädännön ja siitä johtuvan oikeustilan perusteella käyttää kuntaan palvelussuhteessa olevia lääkäreitä. Tutkimuksessa esitetään myös, ettei lääketieteen opiskelijoita tule käyttää terveyskeskuksissa elleivät he ole palvelussuhteessa kuntaan, tai ellei vastuiden jakaantumista sovita esitetyllä tavalla.

Avainsanat: kunnallinen terveydenhuolto, virkasuhde, työsopimussuhde, julkinen valta, oikeudet ja velvollisuudet, direktio-oikeus, vuokralääkäri, terveyskeskuslääkäri, lääketieteen opiskelija