"Minä" ja moraali - Postkonventionaalisen moraalin merkitykset psykoanalyyttisessä viitekehyksessä
BERGROTH, MARI (2008)
BERGROTH, MARI
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18745
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18745
Tiivistelmä
Tämän Pro- Gradu tutkielman tutkimuskohteena on Lawrence Kohlbergin (1981) moraaliteorian ylimpien asteiden eli ns. postkonventionaalisen moraalin merkityksen analysoiminen eksistenssifilosofista - ja psykoterapian alan kirjallisuutta hyväksi käyttäen. Samalla tutkimuksessa tarkastellaan moraalin ja persoonallisuuden välttämätöntä yhteenliittymistä ennen kaikkea psykoanalyyttiseen perinteeseen lukeutuvaa kirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimusongelma voidaan yksinkertaistetusti määritellä postkonventionaalisen moraalin merkitysten analyysiksi, jonka tavoitteena on Kohlbergin moraaliteorian ylimpien asteiden syvempi ymmärtäminen. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen.
Lawrence Kohlbergin (1981, 1984) moraaliteoriassa oletetaan, että ihmisen moraalikäsitys on sitä kehittyneempi, mitä enemmän hän kokee arvojen määrittelyn jokaisen ihmisen henkilökohtaiseksi oikeudeksi ja tähän liittyen ymmärtää moraalin suhteellisuuden. Vaikka myös Kohlberg (emt) liittää moraalisen päättelykyvyn ylimmän tason, postkonventionaalisen moraalin, saavuttamisen sisäiseen auktoriteettikokemukseen ja egon kehitykseen, ei hänen tutkimuksissaan ole juurikaan keskitytty teoreettisesti tarkastelemaan tai etenkään laadullisesti kuvaamaan sitä, miksi näin on. Tämän ymmärtäminen vaatii syventymistä myös käytettävien käsitteiden, kuten ego, merkitykseen ja avaamiseen. Voidaan huomata, että monille psykoterapian alan kirjallisuudessa tarkastelun kohteena oleville persoonallisuusrakenteille on tyypillistä nimenomaan sellainen kokemustapa suhteessa sosiaaliseen ympäristöön, jossa joko muita ihmisiä tai itseä ei kyetä ymmärtämään tasavertaisesti oikeutetuiksi yksilölliseen moraaliseen merkityksenantoon. Kirjallisuuskatsaus klassiseen persoonallisuustutkimukseen osoittaa myös, että keskeistä näissä eroissa on se, kuinka ihminen on tottunut määrittelemään itsensä suhteessa sosiaalisiin rooleihin ja kuinka hän kokee itsensä sekä sosiaalisen todellisuuden ja muiden ihmisten välisen suhteen. Sama teema on löydettävissä eksistentiaalifilosofisesta kirjallisuudesta, jota tässä työssä käytetään esimerkkinä niin sanotusta post- postkonventionaalisesta moraalista.
Tutkimuksessa esiin nostettavien filosofien ajattelussa toistuvat teemat ihmisen valinnanvapaudesta ja tähän liittyvästä vastuusta, ihmisen tavasta kokea sosiaalisuuden merkitys sekä kysymys ”toiseuden” ja itseyden välisestä suhteesta. Näitä ajatuksia ja teemoja tarkastellaan tutkimuksessa jatkuvasti, lähinnä rakenteellisen selkeyden takia, Lawrence Kohlbergin (emt) moraali- ja James Fowlerin (1981) uskontokäsityksiä koskevien teorioiden muodostamassa viitekehyksessä perinteisen sisällönanalyysin keinoin.
Eksistenssifilosofian osalta keskitytään tarkastelemaan etenkin Jean-Paul Sartren, Soren Kierkegaardin, Baruch Spinozan sekä Neale Donald Walschin esittämiä ideoita. Psykoterapeuttisen alan kirjallisuudessa puolestaan nojataan pikemminkin eri suuntauksia yhdistäviin ja eri alakoulukunnille yhteisiin, yleisiin käsitteisiin ja jaettuihin näkemyksiin.
Tutkimuksessa suoritetun tarkastelun päätuloksena voidaan pitää Lawrence Kohlbergin moraaliteorian ylimpien asteiden merkityksen kytkeytymistä vahvasti samoihin teemoihin, joita monet eksistenssifilosofit kirjoituksissaan käsittelevät. Niiden merkitykset täydentävät toisiansa ja niiden rinnakkain luku mahdollistaa molempien syvällisemmän ymmärtämisen. Samalla tarkastelu osoittaa, että yksilön persoonallisuuden kehitys ja – piirteet vaikuttavat keskeisesti moraalisen kehittymisen edellytyksiin Lawrence Kohlbergin tarkoittamassa mielessä. Tutkimuksessa keskitytään myös selittämään tätä yhteyttä.
Asiasanat: Moraaliteoriat, psykoanalyysi, eksistenssifilosofia, persoonallisuus, minuus, tietoisuus
Lawrence Kohlbergin (1981, 1984) moraaliteoriassa oletetaan, että ihmisen moraalikäsitys on sitä kehittyneempi, mitä enemmän hän kokee arvojen määrittelyn jokaisen ihmisen henkilökohtaiseksi oikeudeksi ja tähän liittyen ymmärtää moraalin suhteellisuuden. Vaikka myös Kohlberg (emt) liittää moraalisen päättelykyvyn ylimmän tason, postkonventionaalisen moraalin, saavuttamisen sisäiseen auktoriteettikokemukseen ja egon kehitykseen, ei hänen tutkimuksissaan ole juurikaan keskitytty teoreettisesti tarkastelemaan tai etenkään laadullisesti kuvaamaan sitä, miksi näin on. Tämän ymmärtäminen vaatii syventymistä myös käytettävien käsitteiden, kuten ego, merkitykseen ja avaamiseen. Voidaan huomata, että monille psykoterapian alan kirjallisuudessa tarkastelun kohteena oleville persoonallisuusrakenteille on tyypillistä nimenomaan sellainen kokemustapa suhteessa sosiaaliseen ympäristöön, jossa joko muita ihmisiä tai itseä ei kyetä ymmärtämään tasavertaisesti oikeutetuiksi yksilölliseen moraaliseen merkityksenantoon. Kirjallisuuskatsaus klassiseen persoonallisuustutkimukseen osoittaa myös, että keskeistä näissä eroissa on se, kuinka ihminen on tottunut määrittelemään itsensä suhteessa sosiaalisiin rooleihin ja kuinka hän kokee itsensä sekä sosiaalisen todellisuuden ja muiden ihmisten välisen suhteen. Sama teema on löydettävissä eksistentiaalifilosofisesta kirjallisuudesta, jota tässä työssä käytetään esimerkkinä niin sanotusta post- postkonventionaalisesta moraalista.
Tutkimuksessa esiin nostettavien filosofien ajattelussa toistuvat teemat ihmisen valinnanvapaudesta ja tähän liittyvästä vastuusta, ihmisen tavasta kokea sosiaalisuuden merkitys sekä kysymys ”toiseuden” ja itseyden välisestä suhteesta. Näitä ajatuksia ja teemoja tarkastellaan tutkimuksessa jatkuvasti, lähinnä rakenteellisen selkeyden takia, Lawrence Kohlbergin (emt) moraali- ja James Fowlerin (1981) uskontokäsityksiä koskevien teorioiden muodostamassa viitekehyksessä perinteisen sisällönanalyysin keinoin.
Eksistenssifilosofian osalta keskitytään tarkastelemaan etenkin Jean-Paul Sartren, Soren Kierkegaardin, Baruch Spinozan sekä Neale Donald Walschin esittämiä ideoita. Psykoterapeuttisen alan kirjallisuudessa puolestaan nojataan pikemminkin eri suuntauksia yhdistäviin ja eri alakoulukunnille yhteisiin, yleisiin käsitteisiin ja jaettuihin näkemyksiin.
Tutkimuksessa suoritetun tarkastelun päätuloksena voidaan pitää Lawrence Kohlbergin moraaliteorian ylimpien asteiden merkityksen kytkeytymistä vahvasti samoihin teemoihin, joita monet eksistenssifilosofit kirjoituksissaan käsittelevät. Niiden merkitykset täydentävät toisiansa ja niiden rinnakkain luku mahdollistaa molempien syvällisemmän ymmärtämisen. Samalla tarkastelu osoittaa, että yksilön persoonallisuuden kehitys ja – piirteet vaikuttavat keskeisesti moraalisen kehittymisen edellytyksiin Lawrence Kohlbergin tarkoittamassa mielessä. Tutkimuksessa keskitytään myös selittämään tätä yhteyttä.
Asiasanat: Moraaliteoriat, psykoanalyysi, eksistenssifilosofia, persoonallisuus, minuus, tietoisuus