Kunnia ja murha Jordaniassa. Kunniamurhauutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu ihmisoikeuksien valossa

Abstract

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassani kunniamurhakäytäntöä arabi-islamilaisessa kontekstissa. Kunniamurhalla tarkoitetaan murhaa, jonka kohteena on lähisukuun kuuluva nainen ja tekijänä esimerkiksi isä, veli tai aviomies, jonka kunnian kyseisen naisen on katsottu tahranneen. Tämän tutkielman tavoitteena on havainnollistaa kunniamurhakäytäntöä. Tarkoituksena on tarkastella erityisesti sitä, miten käytäntö näyttäytyy ihmisoikeusdiskurssien valossa. Tutkimus kuvastaa laajempaa arabi-islamilaista kontekstia Jordanian tilanteen tarkastelun kautta.

Feministinen kansainvälisten suhteiden tieteenala teoreettisena viitekehyksenä korostaa naisen marginalisoitua asemaa. Tutkimuksessa on erityisesti huomioitu patriarkaalisiin käytäntöihin kriittisesti suhtautuva näkökulma sekä Christine Sylvesterin näkökulma kansainvälisten suhteiden tieteenalan ulottamisesta “yksityiseen”. Näin tutkielma pyrkii tuomaan esiin patriarkaalisen yhteiskunnan konstruoiman naisen aseman, sekä tämän aseman ylläpitämisen huolimatta kyseisen yhteiskunnan kansainvälisistä sitoumuksista.

Kunniamurhakäytäntö on edelleen yleinen ja hyväksytty tapa arabi-islamilaisissa maissa siitä huolimatta, että käytäntö on selkeästi tuomittu kansainvälisissä ihmisoikeusjulistuksissa ja – sopimuksissa. Ongelmallista on erityisesti se, että kunniamurhakäytännön hyväksyvissä valtioissa naisen asema on äärimmäisen alistettu. Aiheen käsittely tässä tutkielmassa perustuu kunniamurhakäytännön esiintymistä havainnollistavaan toimittaja ja naisaktivisti Rana Husseinin kunniamurhauutisoinnin analysointiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kahta ihmisoikeusjulistusta, YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja OIC-järjestön Kairon julistusta ihmisoikeuksista islamissa. Näiden perusteella on pohdittu kunniamurhakäytäntöä, sen oikeutusta sekä vaikutusta naisen elämään ja tulevaisuuteen.

Tutkielman keskeisenä tuloksena on sen seikan vahvistuminen, että kunniamurhauutisointi arabi-islamilaisessa kontekstissa vaatii taitoa lähestyä puheavaruuden rajoja niin, että vaikka sillä tavoitellaan toisia puheavaruuksia, se pysyy sallitun rajoissa uutisoinnin jatkumisen turvaamiseksi. Tutkielmassa tulee myös esiin se, miten yleismaailmallisten ihmisoikeusjulistusten merkitys vähenee, kun niiden rinnalle tuodaan samantyylisiä, mutta erisisältöisiä julistuksia, etenkin, jos nämä vaihtoehtoiset julistukset tukevat patriarkaalisen perinteen jatkumista ja siten vahvistavat naisen alisteista asemaa.

Asiasanat: kunniamurha, ihmisoikeudet, feministinen tutkimus, kriittinen diskurssianalyysi