Foucault, Fanon ja Afrikan hiv/aids –epidemian globaalisuuden politiikka: kerronnallinen tutkimus paikallisten ihmisten kokemuksista

Abstract

Afrikan hiv/aids –epidemia on nostettu lukuisten eri toimijoiden taholta sekä vakavaksi globaaliksi uhaksi että ongelmaksi. Afrikan hiv/aids –epidemian katsotaan uhkaavan koko Afrikan mantereen kehitystä ja vakautta jokaisella sosiaalisen elämän alueen saralla. Lisäksi pelätään, että maailmanlaajuisten verkostojen kasvaminen, valtioiden rajojen merkityksen väheneminen ja ihmisten lisääntyvä liikkuminen ympäri maailman uhkaa levittää epidemian myös Afrikan mantereen rajojen ulkopuolelle. Nykyään ympäri maailmaa Afrikan hiv/aids –epidemian kehitystä seurataankin varsin tarkasti. Epidemia mielletään kaikkia maailman ihmisiä koskevaksi globaaliongelmaksi, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä.

Afrikan hiv/aids –epidemian määrittely globaalina uhkana ja globaalina ongelmana on johtanut siihen, että afrikkalaiset valtiot, yhteisöt ja tavalliset ihmiset ovat joutuneet maailmanlaajuisen keskustelun kohteiksi. Ongelmaksi on noussut se, että aina afrikkalaisten oma kokemus epidemiastaan ei kuitenkaan vastaa maailmanlaajuisessa keskustelussa esitettyjä linjauksia. Tällöin maailmanlaajuisessa keskustelussa esitetyt linjaukset rajoittavat afrikkalaisten ihmisten mahdollisuuksia. Tutkielmassani perehdyn näihin rajoituksiin rajavalvonnan ja kansalaisyhteiskuntatoiminnan tapauksissa. Aineistonani toimii kaksi afrikkalaista kertomusta, jotka asettelen vastakkain maailmanlaajuisen keskustelun linjauksien kanssa. Vastakkainasettelun avulla nostan kertomuksista esiin globaalien linjauksien sivuuttamia kokemuksia epidemiasta, jotka mahdollistavat toisinajattelua globaalien linjauksien synnyttämien rajoitusten yhteydessä ja näin toimivat askeleena kohti rajoitusten kumoamista.

Teoreettisesti tutkielmani nojaa ensisijaisesti Michel Foucault’n ja Frantz Fanonin ajatuksiin. Foucault’n ajatusten avulla yhdistän aidsista tuotetun tiedon valtaan ja valotan sitä, miten tiedon sekä vallan yhteenkietoutuneisuus tuottaa subjektipositioita, joihin ihmisen kokemus yritetään saada asettumaan. Fanonin ajatusten avulla taas tuon esiin foucault’laisen näkökulman puutteita aiheeni kannalta ja täydennän nämä puutteet. Vaikka täydennänkin Fanonin ajatuksilla Foucault’n ajatuksia, en kuitenkaan luo tätä kautta ainoastaan yhtä yhtenäistä näkökulmaa, josta aineistoani tarkastelisin. Päinvastoin täydentämällä Foucault’n ajatuksia Fanonin ajatuksilla synnytän foucault’laisen subjekti-näkökulman rinnalle toisen näkökulman, jota kutsun feminististä keskustelua seuraten abjekti-näkökulmaksi. Lisäksi metodologisista valinnoistani johtuen tutkielmani sisältää myös kertomuksen ja kerronnan teoreettista tarkastelua.

ASIASANAT: HIV, AIDS, AFRIKKA, FOUCAULT, FANON, KERTOMUS, KERRONTA