Binamn och samhälle i islänningasagor
VIKMAN, NINA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIKMAN, NINA
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-05Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani lisä- eli liikanimiä islantilaissaagoissa. Lisänimet toimivat henkilöiden tarkemman identifioinnin välineenä aikana, jolloin sukunimiä ei vielä käytetty tai ne olivat hyvin harvinaisia. Vaikka nykyään käsitämme lisänimet tyypiltään hyvin epävirallisiksi, niitä kuitenkin käytettiin ennen hyvinkin virallisissa tilanteissa ja jopa kirjattiin virallisiin dokumentteihin.
Islantilaissaagat ovat muun saagakirjallisuuden ohessa tärkeä osa pohjoismaista kulttuuriperintöä ja ne kertovat nimensä mukaisesti islantilaisista, jotka asuttivat saarta vuoden 1000 molemmin puolin. Islantilaissaagat tarjoavat tietoa keskiajan yhteiskunnasta, vaikka ne eivät varsinaisesti olekaan historiallisia dokumentteja. Saagoissa nimetään lukematon määrä henkilöitä ja siksi ne ovatkin arvokkaita lähteitä nimistöntutkijalle. Koska nimien määrä islantilaissaagoissa on niin suuri, voitiin tähän tutkimukseen ottaa mukaan vain kolme saagaa.
Materiaalissa esiintyvät lisänimet jaettiin ryhmiin sen mukaan, mihin ne viittaavat. Ryhmiä on kaikkiaan viisi. Suurimman ryhmän muodostavat lisänimet, jotka viittaavat henkilön fyysisiin tai psyykkisiin ominaisuuksiin. Yli puolet lisänimistä kuuluu tähän ryhmään. Muut ryhmät koostuvat lisänimistä, jotka viittaavat henkilön koti- tai syntymäpaikkaan, perhesuhteisiin, yhteiskunnalliseen asemaan ja ammatteihin tai erilaisiin tapahtumiin, joissa henkilö on ollut osallisena. Vähiten nimiä on ryhmässä, joka viittaa perhesuhteisiin. Perhesuhteisiin viittaavien nimien vähäisyyteen on syynä se, että olen jättänyt tutkimuksestani pois patronyymin, joka koostuu isän nimen genetiivimuodosta ja päätteestä -poika tai -tytär. Patronyymi on hyvin yleinen mutta se ei konventionaalisena lisänimenä ole erityisen kiinnostava eikä siksi mukana tutkimuksessa. Sen sijaan samoin rakentuva mutta äidin nimestä muodostettava harvinainen metronyymi on mukana tutkimuksessa.
Nimien prosentuaalinen jakautuminen eri ryhmiin on kaikissa kolmessa saagassa hyvin samanlainen ja siksi voidaankin olettaa, että saagoissa mainitut nimet edustavat hyvin aikansa nimikäytäntöjä.
Pohdin syitä erilaisten lisänimityyppien runsaaseen esiintymiseen tai tiettyjen nimien vähäisyyteen ja yksipuolisuuteen. Monien nimityyppien esiintymistä tai vähäisyyttä voidaan selittää yhteiskunnan rakenteella. Mikäli yhteiskunnassa ei esiinny jotakin piirrettä, ei siihen viittaavia lisänimiäkään ole. Myös ihmisten ja yhteiskunnan arvot heijastuvat niin lisänimissä kuin muissakin nimissä. Tarkastelen erityisesti naisten asemaan keskiajan islantilaisessa yhteiskunnassa ja mitä lisänimet kertovat siitä.
Vertailen islantilaissaagoissa esiintyviä lisänimiä joissakin myöhäiskeskiajan ruotsalaisissa lähteissä esiintyviin nimiin ja nimityyppien välillä on selviä eroja. Yhteiskuntien ja osin myös arvojen erilaisuus toimii selittävänä tekijänä. Lisänimet tarjoavatkin tietoa ennen kaikkea aikakautensa arvomaailmasta, joka voi muuten olla tutkimusaiheena vaikea. Lisänimet, kuten nimet yleensäkin, ovat henkilökohtaisia ja kertovat yksityisestä toisin kuin monet historialliset dokumentit, jotka kuuluvat yhteiskunnan julkiseen puoleen. Yksityistä ei voi kuitenkaan täysin erottaa julkisesta ja siksi lisänimet heijastavat koko yhteiskunnan yleistä arvomaailmaa.
Avainsanat: islänningasaga, binamn, metronymikon, patronymikon
Islantilaissaagat ovat muun saagakirjallisuuden ohessa tärkeä osa pohjoismaista kulttuuriperintöä ja ne kertovat nimensä mukaisesti islantilaisista, jotka asuttivat saarta vuoden 1000 molemmin puolin. Islantilaissaagat tarjoavat tietoa keskiajan yhteiskunnasta, vaikka ne eivät varsinaisesti olekaan historiallisia dokumentteja. Saagoissa nimetään lukematon määrä henkilöitä ja siksi ne ovatkin arvokkaita lähteitä nimistöntutkijalle. Koska nimien määrä islantilaissaagoissa on niin suuri, voitiin tähän tutkimukseen ottaa mukaan vain kolme saagaa.
Materiaalissa esiintyvät lisänimet jaettiin ryhmiin sen mukaan, mihin ne viittaavat. Ryhmiä on kaikkiaan viisi. Suurimman ryhmän muodostavat lisänimet, jotka viittaavat henkilön fyysisiin tai psyykkisiin ominaisuuksiin. Yli puolet lisänimistä kuuluu tähän ryhmään. Muut ryhmät koostuvat lisänimistä, jotka viittaavat henkilön koti- tai syntymäpaikkaan, perhesuhteisiin, yhteiskunnalliseen asemaan ja ammatteihin tai erilaisiin tapahtumiin, joissa henkilö on ollut osallisena. Vähiten nimiä on ryhmässä, joka viittaa perhesuhteisiin. Perhesuhteisiin viittaavien nimien vähäisyyteen on syynä se, että olen jättänyt tutkimuksestani pois patronyymin, joka koostuu isän nimen genetiivimuodosta ja päätteestä -poika tai -tytär. Patronyymi on hyvin yleinen mutta se ei konventionaalisena lisänimenä ole erityisen kiinnostava eikä siksi mukana tutkimuksessa. Sen sijaan samoin rakentuva mutta äidin nimestä muodostettava harvinainen metronyymi on mukana tutkimuksessa.
Nimien prosentuaalinen jakautuminen eri ryhmiin on kaikissa kolmessa saagassa hyvin samanlainen ja siksi voidaankin olettaa, että saagoissa mainitut nimet edustavat hyvin aikansa nimikäytäntöjä.
Pohdin syitä erilaisten lisänimityyppien runsaaseen esiintymiseen tai tiettyjen nimien vähäisyyteen ja yksipuolisuuteen. Monien nimityyppien esiintymistä tai vähäisyyttä voidaan selittää yhteiskunnan rakenteella. Mikäli yhteiskunnassa ei esiinny jotakin piirrettä, ei siihen viittaavia lisänimiäkään ole. Myös ihmisten ja yhteiskunnan arvot heijastuvat niin lisänimissä kuin muissakin nimissä. Tarkastelen erityisesti naisten asemaan keskiajan islantilaisessa yhteiskunnassa ja mitä lisänimet kertovat siitä.
Vertailen islantilaissaagoissa esiintyviä lisänimiä joissakin myöhäiskeskiajan ruotsalaisissa lähteissä esiintyviin nimiin ja nimityyppien välillä on selviä eroja. Yhteiskuntien ja osin myös arvojen erilaisuus toimii selittävänä tekijänä. Lisänimet tarjoavatkin tietoa ennen kaikkea aikakautensa arvomaailmasta, joka voi muuten olla tutkimusaiheena vaikea. Lisänimet, kuten nimet yleensäkin, ovat henkilökohtaisia ja kertovat yksityisestä toisin kuin monet historialliset dokumentit, jotka kuuluvat yhteiskunnan julkiseen puoleen. Yksityistä ei voi kuitenkaan täysin erottaa julkisesta ja siksi lisänimet heijastavat koko yhteiskunnan yleistä arvomaailmaa.
Avainsanat: islänningasaga, binamn, metronymikon, patronymikon