Suunnittelijan pöydältä katukiveksi – suunnittelu ja osallisuus Virroilla case esteettömyys

Abstract

Ympäristö on esteetöntä silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Esteetön ympäristö palvelee siis kaikkia ryhmiä, myös terveitä, sillä on arvioitu, että ihminen on koko eliniästään 40 prosenttia toimimis- ja liikkumisesteinen. Esteettömyys on tärkeä suunnittelun elementti, mikäli halutaan luoda kaikille tasa-arvoinen liikkumisympäristö.

Tämä tutkimus käsittelee suunnittelua ja osallisuutta osana esteettömyyttä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa on aineistona Virroilta kerätty haastatteluaineisto sekä Virroilta saatua kirjallista materiaalia. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat instrumentaalisen ja kommunikatiivisen rationalismin sekä osallisuuteen liittyvät teoriat. Teoriaosuudessa kuvaillaan myös mitä esteettömyys. Tässä tutkimuksessa esteettömyys rajataan koskemaan rakennettua ympäristöä.

Tutkimuksessa analysointi suoritettiin teemoittelemalla sekä analysoimalla haastatteluaineistoa suunnitteluteorioiden sekä osallisuuden tulkinta- ja analyysikehikkojen valossa. Teemat nousivat osittain aineistoista ja osittain tutkimuskysymyksistä.

Virtain suunnittelu on pääpiirteittäin kommunikatiivisen rationalismin mukaista. Virtain keskustan uudistamisen suunnittelussa käytettiin apuna monia esteettömyyden suunnitteluohjeita niitä soveltaen.

Virroilla käytettävissä olevat osallistamiskeinot riippuvat suunnitteluprojektin suuruudesta. Haastatteluaineistosta esiin nousseet Virroilla käytössä olevat osallistumiskeinot perustuvat monet hyvin pitkälti kaupunkilaisten oma-aloitteisuuteen. Vain harvat niistä kuitenkaan ovat rajattuja, joten suurin osa on kaikkien virtolaisten käytössä.

Esteettömyyden suunnittelussa parhaimpana vaikutuskanavana nähdään vammaisneuvosto. Kuitenkaan sen vaikuttavuuteen ja toimintaan haastatellut eivät olleet täysin tyytyväisiä. Rooli virkistystoiminnan järjestäjänä oli haastateltavien mielestä väärä. Lisäksi peräänkuulutettiin parempaa yhteistyötä kaupungin ja vammaisneuvoston välille.

Suurimmat puutteet Virtain esteettömyydessä ovat haastattelujen valossa tällä hetkellä invapaikkojen puute ja pysäköinnin huonous uudistetulla Virtaintiellä, luiskien ja kaiteiden huonous tai niiden puuttuminen kokonaan sekä hissin puuttuminen Virtain virastotalolta.

Esteettömyyden tulevaisuudesta Virroilla oltiin kolmea mieltä. Haastateltavista yksi osa näkee tulevaisuuden hyvin epävarmana, yksi hyvin positiivisena ja yksi maltillisen nousujohteisena. Suurempina epävarmuustekijöinä pidettiin toimijoiden jaksamista ja aktiivisuutta sekä muutoksia esteettömyyden kentällä.

Esteettömyyden merkitys on virtolaisillekin liikkumis- ja toimimisesteisille suuri. Esteettömyys nähdään samanarvoisuuden tuojana sekä normaalin elämän mahdollistajana. Muiden kuin liikkumis- ja toimimisesteisten haastateltujen kokemukset esteettömyydestä ovat tulleet lähinnä työn kautta. Tämän perusteella todettiinkin, että niin sanottujen terveiden henkilöiden kosketuspinta esteettömyyteen on lähes olematon. Tämän vuoksi tiedotusta esteettömyydestä tulisi ehdottomasti lisätä.

Jatkotutkimustarve on ilmeinen nykyisen esteettömyyteen liittyvän kirjallisuuden ollessa useimmiten raportti- ja ohjeluontoista sekä esteettömyyden tarpeen kasvaessa väestön vanhetessa. Osallisuuden ja suunnittelun analysointia osana esteettömyyttä tulisi jatkaa ennen kaikkea kuntatasolla, sillä se antaa kehittämismahdollisuuksia niin suunnittelun, osallisuuden kuin esteettömyydenkin osalta. Mahdollinen jatkotutkimus parantanee myös tietoisuutta esteettömyydestä.

Avainsanat: Suunnittelu, osallisuus, osallistuminen, esteettömyys, Virrat.