Koti matkalla Kyllikki Villan teoksissa - "Vanhan rouvan lokikirja" ja "Pakomatkalla - toinen lokikirja"
TOIKKA, HETA (2008)
TOIKKA, HETA
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18704
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18704
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka 'koti' on kirjoitettu Kyllikki Villan matkapäiväkirjoihin "Vanhan rouvan lokikirja" ja "Pakomatkalla - toinen lokikirja". Teoreettisena viitekehyksenä toimivat tutkimukset matka- ja merikirjallisuudesta. Erityisesti naisten kirjoittama matkakirjallisuus ja sen konventiot ovat muokanneet tutkimusongelmaa. Tutkimusmenetelmänä on temaattinen kirjallisuudentutkimus. Tutkielman tekoon olen saanut ohjausta oman laitoksen lisäksi Matkailualan verkostoyliopistosta, jossa olen opiskellut matkailualan sivuaineopinnot.
Aluksi keskityn teoriakirjallisuuden avulla määrittelemään, mitä kaikkea koti ja matka tarkoittavat. Samoin selvitän, miten aiemmissa tutkimuksissa koti on kietoutunut matkalla oloon. Kuvainnollisesti ymmärrettynä kotona olo voi tarkoittaa oman identiteetin löytämistä ja siinä elämistä. Mielenkiintoista on, että matkoilla identiteetti voi hahmottua selkeämmin kuin kotona. Myös koti nähdään uusin silmin ja kirjoitetaan ikään kuin uusiksi.
Matkakirjat voivat käsitellä kotia yhtä paljon kuin itse matkaa. Koti on sekä lähdön että paluun paikka. Myös Villan matkapäiväkirjoissa kodista puhutaan monissa eri yhteyksissä: Kotiin liittyvistä käytännön asioista ei pääse matkoillakaan eroon vaan niistä tulee huolehdittua kaukanakin kotoa. Kotona oleviin ystäviin pidetään yhteyttä ja ihmissuhteiden kiemuroita mietitään helposti myös matkalla. Keskeinen teema Villan lokikirjoissa on koti-ikävä. Matkalla voi kuitenkin kokea ajoittain olevansa kuin kotonaan. Matkakoti rakennetaan laivan hyttiin tai hotellihuoneeseen. Matkakohteet voivat saada kodinomaisia piirteitä, niihin kiinnytään ja niistä on vaikea lähteä jatkamaan matkaa. Myös itse matkalla, kahden kohteen välisessä tilassa, voi kokea samaa turvaa ja rauhaa kuin parhaimmillaan kotona tai missä tahansa muualla, silloin kuin kokee olevansa kotona itsessään. Asuminen matkalla ja erityisesti liikkuvassa laivassa nousee tärkeäksi. Villan matkoilla kielen merkitys identiteetille on keskeinen. Äidinkielestä löytyy kaikkein omin koti, mutta toisaalta myös vieraiden kielten avulla voi laajentaa itseilmaisuaan. Lisäksi työ on merkityksellinen identiteetille. Kun työ kulkee matkalla mukana, matkan ja kodin välinen ero ei kasva suureksi. Usein matkapäiväkirjat käsittelevät matkalle lähtemisen syitä ja matkustamisen mielekkyyttä. Omaelämäkerralliselle kirjallisuudelle tyypillisesti matkalle lähtöä selitetään persoonan kehittymisellä. Kun tuttu koti jää taakse ja matkailija kestää matkan haasteet, hän palaa kotiin uudistuneena ihmisenä. Villankin teoksissa korostuu matka itseen.
Tutkielman avainsanoja: koti, matka, koti-ikävä, matkakirjallisuus, merikirjallisuus, matkapäiväkirja, temaattinen tutkimus
Aluksi keskityn teoriakirjallisuuden avulla määrittelemään, mitä kaikkea koti ja matka tarkoittavat. Samoin selvitän, miten aiemmissa tutkimuksissa koti on kietoutunut matkalla oloon. Kuvainnollisesti ymmärrettynä kotona olo voi tarkoittaa oman identiteetin löytämistä ja siinä elämistä. Mielenkiintoista on, että matkoilla identiteetti voi hahmottua selkeämmin kuin kotona. Myös koti nähdään uusin silmin ja kirjoitetaan ikään kuin uusiksi.
Matkakirjat voivat käsitellä kotia yhtä paljon kuin itse matkaa. Koti on sekä lähdön että paluun paikka. Myös Villan matkapäiväkirjoissa kodista puhutaan monissa eri yhteyksissä: Kotiin liittyvistä käytännön asioista ei pääse matkoillakaan eroon vaan niistä tulee huolehdittua kaukanakin kotoa. Kotona oleviin ystäviin pidetään yhteyttä ja ihmissuhteiden kiemuroita mietitään helposti myös matkalla. Keskeinen teema Villan lokikirjoissa on koti-ikävä. Matkalla voi kuitenkin kokea ajoittain olevansa kuin kotonaan. Matkakoti rakennetaan laivan hyttiin tai hotellihuoneeseen. Matkakohteet voivat saada kodinomaisia piirteitä, niihin kiinnytään ja niistä on vaikea lähteä jatkamaan matkaa. Myös itse matkalla, kahden kohteen välisessä tilassa, voi kokea samaa turvaa ja rauhaa kuin parhaimmillaan kotona tai missä tahansa muualla, silloin kuin kokee olevansa kotona itsessään. Asuminen matkalla ja erityisesti liikkuvassa laivassa nousee tärkeäksi. Villan matkoilla kielen merkitys identiteetille on keskeinen. Äidinkielestä löytyy kaikkein omin koti, mutta toisaalta myös vieraiden kielten avulla voi laajentaa itseilmaisuaan. Lisäksi työ on merkityksellinen identiteetille. Kun työ kulkee matkalla mukana, matkan ja kodin välinen ero ei kasva suureksi. Usein matkapäiväkirjat käsittelevät matkalle lähtemisen syitä ja matkustamisen mielekkyyttä. Omaelämäkerralliselle kirjallisuudelle tyypillisesti matkalle lähtöä selitetään persoonan kehittymisellä. Kun tuttu koti jää taakse ja matkailija kestää matkan haasteet, hän palaa kotiin uudistuneena ihmisenä. Villankin teoksissa korostuu matka itseen.
Tutkielman avainsanoja: koti, matka, koti-ikävä, matkakirjallisuus, merikirjallisuus, matkapäiväkirja, temaattinen tutkimus