Imetyksestä selviytyminen ja parisuhdetyytyväisyys lapsen syntymän jälkeen

Abstract

Imeväisikäinen lapsi saa rintamaidosta ihanteellista ruokaa kasvaakseen, kehittyäkseen ja pysyäkseen terveenä. Suomessa suositellaan täysimetystä lapsen kuuden kuukauden ikään saakka. Osittaista imetystä suositellaan 6-12 kuukauden iässä kiinteiden lisäruokien ohella. Kansalliset ja kansainväliset imetyssuositukset eivät toteudu, vaikka imetyksen hyödyt sekä lapselle että äidille tunnetaan laajasti. Alle kuukauden ikäisten vauvojen täysimetys on vähentynyt selvästi verrattuna viiden ja kymmenen vuoden takaisten tutkimusten tuloksiin.

Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten äidit selviytyvät imetyksestä heti lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi haluttiin selvittää vanhempien parisuhdetyytyväisyyttä lapsen syntymän jälkeen ja parisuhdetyytyväisyyden yhteyttä imetyksestä selviytymiseen. Tietoa voidaan hyödyntää imetysohjauksen kehittämisessä ja imeväisikäisen lapsen vanhempien parisuhteen tukemisessa.

Tutkimusaineisto kerättiin ”Vauvaperheiden hyvinvointi ja imetys” – tutkimushankkeen alkumittauksen yhteydessä kyselylomakkeilla. Tutkimusaineistona olivat 97 äidin ja 62 isän/puolison vastaukset, jotka kerättiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eräässä sairaalassa lapsivuodeosastoilla. Imetyksestä selviytymistä mitattiin hankkeessa kehitetyllä mittarilla (Hannula, Tarkka) ja parisuhdetyytyväisyyttä mitattiin D. K. Snyderin (1997) Marital Satisfaction Inventory-Revised (MSI-R) – mittarin kolmella osiolla. Analyysi toteutettiin SPSS 15.0 for Windows – ohjelmiston avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti kuvailevilla menetelmillä ja yhteyksien tarkastelussa käytettiin T-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Kruskall-Wallisin testiä ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa.

Keskimäärin äidit olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, että he selviytyvät imetyksestä lapsivuodeosastolla. Erityisesti äidit osasivat tulkita vauvan viestejä imemisvalmiudesta, auttaa vauvan rinnalle hyvään imemisotteeseen ja arvioida vauvan imemisen tehokkuutta. Epävarmuutta aiheutti vauvan ravinnon saannin riittävyyden arviointi. Äideistä 19 % koki ongelmia imettämiseen liittyen lapsivuodeosastolla. Uudelleensynnyttäjät selviytyivät imettämisestä paremmin kuin ensisynnyttäjät. Muilla taustamuuttujilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä imetyksestä selviytymiseen. Noin kolme neljäsosaa (76 %) vastaajista oli tyytyväisiä parisuhteeseensa heti lapsen syntymän jälkeen. Tyytyväisimpiä äidit ja isät olivat parisuhteessa tapahtuvaan tunteiden ilmaisuun ja tyytymättömimpiä seksuaaliseen suhteeseensa. Isien ja äitien parisuhdetyytyväisyys ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Parisuhdetyytyväisyydellä ei ollut yhteyttä imetyksestä selviytymiseen lapsivuodeosastolla.

Avainsanat: imetys, selviytyminen, kokemus, parisuhdetyytyväisyys