Morfologia yläkoulussa ja lukiossa - Oppilaiden morfologiset analyysitaidot, käsitteenhallinta ja asenteet
TAPANAINEN, ANNE (2008)
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18698
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18698
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yläkoululaisten ja lukiolaisten morfologisia analyysitaitoja, käsitteenhallintaa ja asenteita äidinkielen opetusta kohtaan. Tutkimuksen aineistona toimii kysely, johon on osallistunut 111 vastaajaa. Kyselyyn osallistuneista yläkoululaisia on 81 ja lukiolaisia 30. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset morfologiset analyysitaidot vastaajilla on ja miten he kykenevät käyttämään ja selittämään morfologian peruskäsitteitä. Lisäksi tavoitteena on esitellä oppilaiden asenteita kieliopin ja yleisemminkin äidinkielen opetusta kohtaan.
Aineisto on kerätty kolmiosaisella kyselylomakkeella, jonka ensimmäisessä osassa oppilaat erottelevat sanoista morfeemit ja nimeävät ne. Toisessa osassa oppilaat selittävät omin sanoin viisi morfologian peruskäsitettä. Kolmannessa osiossa on kolme avointa asenteita hahmottavaa kysymystä. Näiden lisäksi osiossa on seitsemän väittämää, joihin vastaajat ottavat kantaa. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat kieliopin opetuksen historia ja nykykäytännöt, opetussuunnitelmat sekä käsitteellisen ajattelun kehittymisen tutkimus.
Kyselylomakkeen ensimmäisen osion morfeemien erottelutehtävän vastauksissa on paljon hajontaa. Parhaiten morfeemeista tunnistetaan liitteet. Käsitteet johdin, tunnus, pääte ja liite menevät oppilaiden vastauksissa helposti sekaisin. Luokka-asteelta toiselle siirryttäessä tyhjien vastauksien määrä vähenee: 7. luokkalaisten vastauksista tyhjiä on 19,4 %, mutta lukion toisen vuosikurssin vastauksista 0 %. Poikkeuksen tähän tekee 8. luokan oppilaiden vastaukset, joissa on vähemmän tyhjiä vastauksia kuin 9. luokan vastaajilla.
Kyselyn toisen osan selitettävistä käsitteistä preesens ja konditionaali ovat oppilaille tutuimpia. Vaikeimmaksi selitettäväksi käsitteeksi osoittautuu aineiston perusteella infinitiivi. Lukiolaiset selittävät kuitenkin infinitiivin käsitteen yläkoululaisia paremmin.
Vastaajien enemmistön mielestä äidinkielen tunteja on koulussa sopivasti. Kiinnostavimmiksi osa-alueiksi mainitaan lukeminen ja kirjallisuus, kielitieto ja kielentuntemus sekä kirjoittaminen. Kyselyn kolmannen osion vastauksista käy ilmi, että tytöt suhtautuvat keskimäärin poikia positiivisemmin äidinkielen opiskeluun.
Asiasanat: kielioppi, kielentuntemus, morfologia, äidinkieli ja kirjallisuus, asenteet
Aineisto on kerätty kolmiosaisella kyselylomakkeella, jonka ensimmäisessä osassa oppilaat erottelevat sanoista morfeemit ja nimeävät ne. Toisessa osassa oppilaat selittävät omin sanoin viisi morfologian peruskäsitettä. Kolmannessa osiossa on kolme avointa asenteita hahmottavaa kysymystä. Näiden lisäksi osiossa on seitsemän väittämää, joihin vastaajat ottavat kantaa. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat kieliopin opetuksen historia ja nykykäytännöt, opetussuunnitelmat sekä käsitteellisen ajattelun kehittymisen tutkimus.
Kyselylomakkeen ensimmäisen osion morfeemien erottelutehtävän vastauksissa on paljon hajontaa. Parhaiten morfeemeista tunnistetaan liitteet. Käsitteet johdin, tunnus, pääte ja liite menevät oppilaiden vastauksissa helposti sekaisin. Luokka-asteelta toiselle siirryttäessä tyhjien vastauksien määrä vähenee: 7. luokkalaisten vastauksista tyhjiä on 19,4 %, mutta lukion toisen vuosikurssin vastauksista 0 %. Poikkeuksen tähän tekee 8. luokan oppilaiden vastaukset, joissa on vähemmän tyhjiä vastauksia kuin 9. luokan vastaajilla.
Kyselyn toisen osan selitettävistä käsitteistä preesens ja konditionaali ovat oppilaille tutuimpia. Vaikeimmaksi selitettäväksi käsitteeksi osoittautuu aineiston perusteella infinitiivi. Lukiolaiset selittävät kuitenkin infinitiivin käsitteen yläkoululaisia paremmin.
Vastaajien enemmistön mielestä äidinkielen tunteja on koulussa sopivasti. Kiinnostavimmiksi osa-alueiksi mainitaan lukeminen ja kirjallisuus, kielitieto ja kielentuntemus sekä kirjoittaminen. Kyselyn kolmannen osion vastauksista käy ilmi, että tytöt suhtautuvat keskimäärin poikia positiivisemmin äidinkielen opiskeluun.
Asiasanat: kielioppi, kielentuntemus, morfologia, äidinkieli ja kirjallisuus, asenteet