Palautekäytännöt työhyvinvoinnin tukena perioperatiivisessa hoitotyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työhyvinvointia ja palautekäytäntöjä perioperatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin palautekäytäntöjen yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin erään yliopistollisen sairaalan leikkaus- ja anestesiavastuualueen perioperatiivisilta sairaanhoitajilta. Tutkimuksen otos koostui 170 perioperatiivisesta sairaanhoitajasta ja vastausprosentti oli 46 % (n=82). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa käytettiin kirjallisuuden pohjalta kehitettyä palautemittaria ja työhyvinvointimittaria (QPSNordic 34 +). Aineisto analysoitiin SSPS for Windows 15.0-tilasto-ohjelmalla käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä, Spearmanin korrelaatioker-rointa, Mann-Whitneyn U -testiä ja Kruskal-Wallis -testiä.

Työhyvinvointimittarilla kartoitettiin työn vaatimuksia, rooliodotuksia, vaikutusmahdollisuuksia, vuorovaikutusta, johtamista ja organisaatiokulttuuria. Lisäksi työhyvinvointia tarkasteltiin kahdeksalla yksittäisellä väittämällä työn ennakoitavuudesta, ryhmätyöstä, stressistä ja työn kokemisesta. Palautekäytäntöjä kuvattiin neljän summamuuttujan avulla: organisaation välittämä palkitseminen, välitön palaute, välillinen palaute ja palautteen antaminen.

Työhyvinvointi perioperatiivisessa hoitotyössä oli keskinkertaisella tasolla. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista oli saanut organisaatiolta rahallisen tai ei-rahallisen palkkion vuoden sisällä. Organisaatiolta saadulla palkkiolla oli yhteyttä perioperatiivisten sairaanhoitajien positiiviseen kokemukseen johtamisesta, työyhteisön vuorovaikutuksesta ja vaikutusmahdollisuuksista työssä.

Perioperatiiviset sairaanhoitajat saivat melko hyvin palautetta muilta tiimin jäseniltä. Esimieheltä ja potilailta saadun palautteen määrä oli välttävä. Välittömän, henkilökohtaisen palautteen saaminen auttoi sairaanhoitajia olemaan tietoisempia työhön liittyvistä rooliodotuksista ja lisäsi tunnetta vaikutusmahdollisuuksista työssä. Hoitajat, jotka olivat tyytyväisiä saamansa välittömän palautteen määrään, kokivat organisaatiokulttuurin, työyhteisön vuorovaikutuksen ja johtamisen parempana kuin välittömän palautteen määrään tyytymättömät hoitajat.

Välillistä palautetta perioperatiiviset sairaanhoitajat saivat vähän. Välillisen palautteen saaminen auttoi organisaatiokulttuurin ja johtamisen kokemiseen parempana. Perioperatiiviset sairaanhoitajat rohkenivat antaa palautetta muille, vaikka eivät pitäneet ilmapiiriä kovin avoimena palautteen antamiselle tai virheistä raportoinnille. Palautteen antamisella oli yhteyttä perioperatiivisten sairaanhoitajien kokemukseen työyhteisön vuorovaikutuksesta, vaikutusmahdollisuuksista, johtamisesta, organisaatiokulttuurista ja rooliodotuksista.

Tutkimuksella tuotettiin tietoa palautekäytäntöjen yhteydestä työhyvinvointiin perioperatiivisessa hoitotyössä. Tietoisuus palautekäytäntöjen yhteydestä työhyvinvoinnin osa-alueiden kokemiseen on lähtökohta palautekäytäntöjen ja siten myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Avainsanat: perioperatiivinen hoitotyö, palaute, työhyvinvointi