Äänikirja, lukija ja kuuntelijat 2000-luvun Suomessa
SYRJÄNEN, PÄIVI (2008)
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18691
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18691
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on perustutkimus äänikirjoista Suomessa, erityisesti kuuntelijoiden kokemusten, käyttötottumusten ja mieltymysten kannalta. Aiheena on uuden mediumin vastaanotto kokonaisuutena, suhteessa painettuihin kirjoihin. Teoriataustana olen käyttänyt erityisesti kulttuurintutkija Mikko Lehtosen tutkimuksia kirjan asemasta sekä puheviestinnän tutkija Maarit Valon empiiristä tutkimusta, jossa selvitettiin kuuntelijoiden arvioita radiopuheen äänellisistä ominaisuuksista.
Päämetodini on empiirinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan verkkosivuilla helmikuussa 2008. Vastauksia tuli yhteensä 895 kappaletta, ja analysoin niitä pääosin kvalitatiivisesti. Erityisesti pyrin selvittämään kokemuksia siitä, mikä on äänikirjan lukijan merkitys kuuntelijoille.
Oletukseni mukaisesti kuuntelijat pitivät lukijaa varsin merkittävänä. Vastaajista ylivoimaisesti suurin osa piti vielä painettua kirjaa mieluisampana välineenä kuin äänikirjaa, mutta äänikirjojakin kuunneltiin paljon rauhassa keskittyen, ei vain automatkoilla ja kotitöitä tehdessä. Kuuntelijoiden taustat ja tottumukset olivat kyselyn perusteella varsin monipuolisia. Yllättävä tulos oli se, että neutraalia lukutapaa ei korostettu kovin vahvasti edes aikuisten kirjoista puhuttaessa, vaan lukijalta toivottiin useammin eläytymistä kuin neutraalia lukemista. Tämä tosin tuli vielä selvemmin ilmi lastenkirjoista puhuttaessa, kuten odotinkin. Tulevaisuuden toiveet liittyivät paljolti tekniseen kehitykseen ja valikoiman kasvamiseen.
Päämetodini on empiirinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan verkkosivuilla helmikuussa 2008. Vastauksia tuli yhteensä 895 kappaletta, ja analysoin niitä pääosin kvalitatiivisesti. Erityisesti pyrin selvittämään kokemuksia siitä, mikä on äänikirjan lukijan merkitys kuuntelijoille.
Oletukseni mukaisesti kuuntelijat pitivät lukijaa varsin merkittävänä. Vastaajista ylivoimaisesti suurin osa piti vielä painettua kirjaa mieluisampana välineenä kuin äänikirjaa, mutta äänikirjojakin kuunneltiin paljon rauhassa keskittyen, ei vain automatkoilla ja kotitöitä tehdessä. Kuuntelijoiden taustat ja tottumukset olivat kyselyn perusteella varsin monipuolisia. Yllättävä tulos oli se, että neutraalia lukutapaa ei korostettu kovin vahvasti edes aikuisten kirjoista puhuttaessa, vaan lukijalta toivottiin useammin eläytymistä kuin neutraalia lukemista. Tämä tosin tuli vielä selvemmin ilmi lastenkirjoista puhuttaessa, kuten odotinkin. Tulevaisuuden toiveet liittyivät paljolti tekniseen kehitykseen ja valikoiman kasvamiseen.