Viljanviljelijöiden tulokehitys Etelä-Pohjanmaalla 1995-2005 sekä siihen vaikkuttaneita historiallisia, poliittisia ja maanjakoon liittyviä tekijöitä
SINNEMÄKI, SOILE (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SINNEMÄKI, SOILE
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04Tiivistelmä
Suomen liittymisellä Euroopan unioniin on ollut laaja vaikutus Suomen maatalouteen. Liittymisen mukanaan tuomat rakennepoliittiset vaikutukset ovat saaneet aikaan huomattavia muutoksia varsinkin tuottajahintoihin, alentaen etenkin viljanviljelijöiden tuloja kilohintojen romahdettua yli puolella aikaisempaan verrattuna.
Aiempi, perinteinen tutkimus tapa on huomioinut viljelijän tuloksi kaikki tilalle tulevat tulot niin palkkatyöstä kuin esim. Kelalta tulevat äitiyspäivärahatkin. Tällainen lähestymistapa ei tuo oikeaa kuvaa todellisesta vain maataloudesta saatavista tuloista. Aiemmin tehdyt tutkimukset antavat liian positiivisen kuvan viljelijöiden tulokehityksestä.
Tässä tutkielmassa huomioin viljanviljelijän tuloksi ainoastaan viljasta saatavat tulot. Tästä näkökulmasta käsin pyrin selvittämään viljanviljelijän tulokehitystä Etelä-Pohjanmaalla aikavälillä 1995-2005. Tutkimusvuosia ovat 1995, 1997, 2001 ja 2005. Vertaan, miten viljanviljelijän tulotasoindeksi suhtautuu teollisuustyöntekijän ansiotasoindeksiin, joka on ollut aikaisemmin tilastollinen vertailukohde tutkittaessa tulojen kehittymistä maataloussektorilla. Tutkimuksen kohteena ovat myös Euroopan unionin maksamat maataloustuet. Selvitän myös Euroopan unionin taustaa, yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita ja toteuttamisperiaatteita. Lisäksi selvitän sekä Suomen maanjaollista että maataloudellista historiaa saadakseni paremman kuvan maatalouden kehittymisestä Suomessa.
Kokonaistutkimuksen sijasta käytin otantaa, joka oli yksikertainen satunnaisotanta siten, että C1-alueella Etelä-Pohjanmaan keskeisimmällä viljanviljelyalueella sijaitsevista kunnista Ilmajoelta ja Lapualta valittiin satunnaisesti 60 tilaa otokseen. C2-alueen kunnista Vimpelistä ja Karijoelta otettiin kaikki tilat tilojen vähäisyyden vuoksi eli niiden suhteen ei ole tarvinnut satunnaistusta suorittaa. Otanta-asetelmana on ollut ositettu otanta, jossa kiintiökoko on määrätty kunnan mukaan kuntien toimiessa ositteina. Lisäksi tukeudun kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastollisiin materiaaleihin.
Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että viljanviljelijöiden tulotaso on pudonnut enemmän kuin aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Lisäksi näyttää siltä, että tuet eivät riitä takaamaan oikeudenmukaista tulotasoa muihin väestöryhmiin verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan viljanviljelijöiden tulotasoa on pyritty pitämään samassa suhteessa muihin palkansaajiin nähden. Todellisten vertailukohteiden saamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta, jossa käytetään Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa ja Maaseutuelinkeinorekisterin mukaisia maatalouden tukitietoja. Näin saadaan tarkempi kuva todellisesta tilanteesta viljanviljelijöiden tulokehityksestä.
Avainsanat: Euroopan unioni, Euroopan yhteisö, maatalous, teollisuustyöntekijä, tukimuodot, tulokehitys, tuottajahinta, viljanviljelijä
Aiempi, perinteinen tutkimus tapa on huomioinut viljelijän tuloksi kaikki tilalle tulevat tulot niin palkkatyöstä kuin esim. Kelalta tulevat äitiyspäivärahatkin. Tällainen lähestymistapa ei tuo oikeaa kuvaa todellisesta vain maataloudesta saatavista tuloista. Aiemmin tehdyt tutkimukset antavat liian positiivisen kuvan viljelijöiden tulokehityksestä.
Tässä tutkielmassa huomioin viljanviljelijän tuloksi ainoastaan viljasta saatavat tulot. Tästä näkökulmasta käsin pyrin selvittämään viljanviljelijän tulokehitystä Etelä-Pohjanmaalla aikavälillä 1995-2005. Tutkimusvuosia ovat 1995, 1997, 2001 ja 2005. Vertaan, miten viljanviljelijän tulotasoindeksi suhtautuu teollisuustyöntekijän ansiotasoindeksiin, joka on ollut aikaisemmin tilastollinen vertailukohde tutkittaessa tulojen kehittymistä maataloussektorilla. Tutkimuksen kohteena ovat myös Euroopan unionin maksamat maataloustuet. Selvitän myös Euroopan unionin taustaa, yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita ja toteuttamisperiaatteita. Lisäksi selvitän sekä Suomen maanjaollista että maataloudellista historiaa saadakseni paremman kuvan maatalouden kehittymisestä Suomessa.
Kokonaistutkimuksen sijasta käytin otantaa, joka oli yksikertainen satunnaisotanta siten, että C1-alueella Etelä-Pohjanmaan keskeisimmällä viljanviljelyalueella sijaitsevista kunnista Ilmajoelta ja Lapualta valittiin satunnaisesti 60 tilaa otokseen. C2-alueen kunnista Vimpelistä ja Karijoelta otettiin kaikki tilat tilojen vähäisyyden vuoksi eli niiden suhteen ei ole tarvinnut satunnaistusta suorittaa. Otanta-asetelmana on ollut ositettu otanta, jossa kiintiökoko on määrätty kunnan mukaan kuntien toimiessa ositteina. Lisäksi tukeudun kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastollisiin materiaaleihin.
Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että viljanviljelijöiden tulotaso on pudonnut enemmän kuin aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Lisäksi näyttää siltä, että tuet eivät riitä takaamaan oikeudenmukaista tulotasoa muihin väestöryhmiin verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan viljanviljelijöiden tulotasoa on pyritty pitämään samassa suhteessa muihin palkansaajiin nähden. Todellisten vertailukohteiden saamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta, jossa käytetään Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa ja Maaseutuelinkeinorekisterin mukaisia maatalouden tukitietoja. Näin saadaan tarkempi kuva todellisesta tilanteesta viljanviljelijöiden tulokehityksestä.
Avainsanat: Euroopan unioni, Euroopan yhteisö, maatalous, teollisuustyöntekijä, tukimuodot, tulokehitys, tuottajahinta, viljanviljelijä