Tehohoitotyön laatu - Sairaanhoitaja ja osastonhoitaja laadun arvioijana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tehohoitotyön laatua, kuvata miten eri taustamuuttujat ovat yhteydessä tehohoitotyön laatuun sekä kuvata mitkä tekijät edistävät ja estävät tehohoitotyön laatua teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien ja osastonhoitajien näkökulmasta.

Kohderyhmänä olivat kahden yliopistosairaalan ja yhdeksän keskussairaalan suurten, keskisuurten ja pienten teho-osastojen sairaanhoitajat (n=475) ja osastonhoitajat n=11). Vastausprosentti oli 57% (N=276). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Mittarin laatimisessa hyödynnettiin Töyryn (2001) Ihmisläheinen hoito –mittaria, jota muutettiin joiltakin osin tehohoitotyön tutkimukseen soveltuvaksi.

Tutkimus on lähestymistavaltaan sekä määrällinen että laadullinen. Määrällinen tutkimusaineisto analysoitiin ja kuvailtiin frekvenssi- ja prosenttijakaumilla. Muuttujien ryhmien välisiä eroja ja tilastollista yhteyttä tutkittiin T-testin, Mann Whitney U –testin ja Kruskall Wallis –testin avulla. Avoimien kysymysten analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysia.

Tutkimustulosten perusteella tehohoitotyön laadun toteutuminen arvioitiin hyväksi. Parhaiten toteutuvat osa-alueet, jotka liittyivät hygieniasta huolehtimiseen, omaisten huomioon ottamiseen, potilaan mahdollisuuteen keskustella luottamuksellisesti henkilökunnan kanssa, potilaan ystävälliseen ja asialliseen kohteluun sekä kärsimysten lievittämiseen. Heikoimmin toteutuneita tehohoitotyön osa-alueita olivat kiireetön työilmapiiri, riittävä henkilökunta-määrä, rauhallinen hoitoympäristö, potilaan mahdollisuus omaan rauhaan, eri kivunhoito-vaihtoehdoista tiedottaminen sekä potilaan hengellisten tarpeiden huomioiminen. Tausta-muuttujista sairaalatyypillä oli merkitsevä yhteys tehohoitotyön laadun toteuttamisessa. Keskussairaalassa työskentelevät sairaanhoitajat ja osastonhoitajat arvioivat tehohoitotyön laadun kokonaisuudessaan paremmin toteutuneeksi kuin yliopisto-sairaaloiden sairaan-hoitajat ja osastonhoitajat. Tehohoitotyön laatua edistäviä tekijöitä olivat ammattitaito ja ammattitaidon ylläpito, henkilökohtaiset voimavarat, johtaminen, työyhteisön toimintakyky, työhön liittyvät asiat, taloudelliset tekijät ja eettiset asiat. Laatua estävät tekijät olivat edistävien kanssa yhteneväisiä. Lisäksi estäviksi tekijöiksi arvioitiin kiire ja potilastekijät.

Tulosten perusteella tehohoitotyön laatu toteutuu Suomessa hyvin. Tuloksia on mahdollisuus hyödyntää puuttumalla epäkohtiin sekä ylläpitämällä ja edelleen parantamalla jo hyväksi todettuja tehohoitotyön osa-alueita.

Avainsanat: tehohoitotyö, laatu, sairaanhoitaja, osastonhoitaja