EU:n ohjemallisen aluepolitiikan vaikutukset Kuusiokunnissa. Hanketoiminnan vaikuttavuuden arviointia ohjelmakaudella 2000 – 2006
PEKKANEN, LEILA (2008)
2008
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18626
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18626
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee EU:n ohjelmallisen aluepolitiikan ja hanketoiminnan vaikutuksia seudun kehitykseen. Ohjelmallinen toiminta ja ohjelmallinen EU:n aluepolitiikka ovat muuttaneet kuntien toimintaympäristöä ja toimintakäytäntöjä. Hanketoiminnan tavoitteena on alueiden elinvoiman lisääminen ja turvaaminen.
Tutkimus kohdistui Kuusiokuntien seutukuntaan Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko hanketoiminnan tuloksena syntynyt uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Lisäksi hankkeiden tuloksia verrattiin Kuusiokuntien maaseutuohjelmassa asetettuihin seudun kehittämisen tavoitteisiin ja seudun kehitykseen ohjelmakauden 2000 – 2006 tilastoaineiston perusteella. Vertailun avulla pyrittiin selvittämään, ovatko hankkeet vaikuttaneet seudun kehitykseen.
Tutkimusaineisto koostui neljästäkymmenestä seudulla toteutetusta hankkeesta, jotka pääasiallisesti rahoitettiin EMOTR- rakennerahaston varoista. Hankkeet olivat sekä seutukunnan alueelle kohdistuvia että laajempia joko useamman seudun yhteisiä tai maakunnan alueella toimineita hankkeita. Tutkimus tehtiin arviointitutkimuksena, johon sovellettiin realistisen arviointitutkimuksen periaatteita.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että hankkeet synnyttivät uusia työpaikkoja sekä uusia yrityksiä seudulle. Koska tutkimus perustui osaan koko EU-ohjelmakauden 2000 – 2006 hankekokonaisuutta ja seudun kehitykseen vaikuttavat myös muut yhteiskunnalliset tekijät, kuten globaali talous, markkinat, kuntatalouden tila ja yleiset kehitystrendit, ei seudun kehittyminen voi johtua pelkästään hanketoiminnasta. Lisäksi hankkeiden vaikutukset voivat toteutua myöhemmin kuin hankkeen aikana.
Lisäksi tuloksena todettiin, että EU-hankkeille rahoittajien asettamat indikaattorit eivät kuvaa laajemmin hankkeiden vaikuttavuutta. Hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan enemmän alueiden kehitystä kuvaavia mittareita. Paikallisen tason arviointia tulisi kehittää ja tämä tulisi huomioida myös kansallisen tason hanketoimintaa koskevassa ohjauksessa.
Asiasanat: aluepolitiikka, EU:n ohjelmallinen aluepolitiikka, ohjelmaperusteinen kehittäminen, omaehtoinen kehittäminen, arviointitutkimus
Tutkimus kohdistui Kuusiokuntien seutukuntaan Etelä-Pohjanmaalle. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko hanketoiminnan tuloksena syntynyt uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Lisäksi hankkeiden tuloksia verrattiin Kuusiokuntien maaseutuohjelmassa asetettuihin seudun kehittämisen tavoitteisiin ja seudun kehitykseen ohjelmakauden 2000 – 2006 tilastoaineiston perusteella. Vertailun avulla pyrittiin selvittämään, ovatko hankkeet vaikuttaneet seudun kehitykseen.
Tutkimusaineisto koostui neljästäkymmenestä seudulla toteutetusta hankkeesta, jotka pääasiallisesti rahoitettiin EMOTR- rakennerahaston varoista. Hankkeet olivat sekä seutukunnan alueelle kohdistuvia että laajempia joko useamman seudun yhteisiä tai maakunnan alueella toimineita hankkeita. Tutkimus tehtiin arviointitutkimuksena, johon sovellettiin realistisen arviointitutkimuksen periaatteita.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että hankkeet synnyttivät uusia työpaikkoja sekä uusia yrityksiä seudulle. Koska tutkimus perustui osaan koko EU-ohjelmakauden 2000 – 2006 hankekokonaisuutta ja seudun kehitykseen vaikuttavat myös muut yhteiskunnalliset tekijät, kuten globaali talous, markkinat, kuntatalouden tila ja yleiset kehitystrendit, ei seudun kehittyminen voi johtua pelkästään hanketoiminnasta. Lisäksi hankkeiden vaikutukset voivat toteutua myöhemmin kuin hankkeen aikana.
Lisäksi tuloksena todettiin, että EU-hankkeille rahoittajien asettamat indikaattorit eivät kuvaa laajemmin hankkeiden vaikuttavuutta. Hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan enemmän alueiden kehitystä kuvaavia mittareita. Paikallisen tason arviointia tulisi kehittää ja tämä tulisi huomioida myös kansallisen tason hanketoimintaa koskevassa ohjauksessa.
Asiasanat: aluepolitiikka, EU:n ohjelmallinen aluepolitiikka, ohjelmaperusteinen kehittäminen, omaehtoinen kehittäminen, arviointitutkimus