Metsähallituksen Kainuun ja Länsi-Suomen henkilökunnan asennoituminen osallistumiseen luonnonvarasuunnittelussa
PASMA, OTTO (2008)
2008
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18624
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18624
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee osallistavaa suunnittelua. Tutkimuksen kohteena on Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu. Tutkimuksen päämääränä on selvittää millä tavalla Metsähallituksen Kainuun ja Länsi-Suomen metsätalouden tulosalueen henkilökunta suhtautuu osallistavaan suunnitteluun, ja millä tavalla suhtautuminen on muuttunut. Vertailuaineistona on samalle alueelle vuonna 1996 tehty tutkimus. Aineisto tutkimukseen saatiin tekemällä henkilökunnalle kysely ja haastattelemalla 6 avainhenkilöä.
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on aiempia osallistavaan suunnitteluun perehtyneitä tutkimuksia. Asennoitumisen muodostumista käsiteltiin diskurssi -käsitteen avulla. Tutkimuksessa asenteet katsotaan muokkautuvan sosiaalisessa kontekstissa, johon puolestaan vaikuttaa diskurssin taso. Diskurssi ymmärretään organisaation sisällä tai yhteiskunnan sisällä käytävänä keskusteluna ja väittämien muodostelmana.
Henkilökunnan mielestä osallistava suunnittelu on tärkeää. Henkilökunnan mielestä Metsähallituksen osallistava suunnittelujärjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin. Tärkeimmäksi osallistamisen tavoitteeksi henkilökunta katsoo ristiriitojen ennakoimisen ja välttämisen. Osallistavan suunnittelun katsotaan lisäävän luonnonsuojelun painoarvoa taloudellisten näkökulmien kustannuksella. Osallistavaan suunnitteluun liittyy vastaajien mielestä ongelmia, joista osa on ratkaistavissa organisaation sisällä.
Henkilökunnan suhtautumiseen vaikuttaa useat asiat. Teorian perusteella suhtautumiseen vaikuttavia tasoja on hahmotettavissa kolme: yhteiskunnallinen taso, organisaation taso ja yksilön taso. Tasojen vaikutuksesta on havaittavissa viitteitä, mutta niiden merkityksen täsmällinen osoittaminen on vaikeaa.
Asiasanat: asenteet, Metsähallitus, osallistuminen, osallistava suunnittelu
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on aiempia osallistavaan suunnitteluun perehtyneitä tutkimuksia. Asennoitumisen muodostumista käsiteltiin diskurssi -käsitteen avulla. Tutkimuksessa asenteet katsotaan muokkautuvan sosiaalisessa kontekstissa, johon puolestaan vaikuttaa diskurssin taso. Diskurssi ymmärretään organisaation sisällä tai yhteiskunnan sisällä käytävänä keskusteluna ja väittämien muodostelmana.
Henkilökunnan mielestä osallistava suunnittelu on tärkeää. Henkilökunnan mielestä Metsähallituksen osallistava suunnittelujärjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin. Tärkeimmäksi osallistamisen tavoitteeksi henkilökunta katsoo ristiriitojen ennakoimisen ja välttämisen. Osallistavan suunnittelun katsotaan lisäävän luonnonsuojelun painoarvoa taloudellisten näkökulmien kustannuksella. Osallistavaan suunnitteluun liittyy vastaajien mielestä ongelmia, joista osa on ratkaistavissa organisaation sisällä.
Henkilökunnan suhtautumiseen vaikuttaa useat asiat. Teorian perusteella suhtautumiseen vaikuttavia tasoja on hahmotettavissa kolme: yhteiskunnallinen taso, organisaation taso ja yksilön taso. Tasojen vaikutuksesta on havaittavissa viitteitä, mutta niiden merkityksen täsmällinen osoittaminen on vaikeaa.
Asiasanat: asenteet, Metsähallitus, osallistuminen, osallistava suunnittelu