REPATRIAATTIEN TIEDON JA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ TIEDON JAKAMINEN
PAANANEN, PIRITTA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PAANANEN, PIRITTA
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03Tiivistelmä
Yksi suurimmista ulkomaankomennuksen hyödyistä on repatriaattien kotiorganisaatioon tuomat tiedot ja taidot, mutta organisaatiot eivät usein hyödynnä niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli repatriaatti vaihtaa työpaikkaa paluun jälkeen, myös nuo tiedot ja taidot menetetään, ellei niiden siirtämiseen tai tallentamiseen ole kiinnitetty huomiota.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista osaamista ja tietoa repatriaatit olivat ulkomaankomennuksensa aikana hankkineet, miten he olivat niitä hyödyntäneet paluunsa jälkeen ja sitä, missä määrin he olivat osaamistaan pystyneet siirtämään eteenpäin organisaatiossa. Tavoitteena oli myös kuvailla sitä, miten repatriaattien osaamisen hyödyntämiseen on yrityksen näkökulmasta keskitytty ja missä määrin tiedon siirtämiseen oli kiinnitetty huomiota.
Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan ulkomaankomennusten monimuotoisuutta niiden käyttämisen perusteiden sekä erilaisten komennustyyppien kautta. Repatriaattitiedon määritelmää avataan tarkastelemalla tiedon sekä repatriaattien komennuksensa aikana hankkimien osaamisen ja kykyjen ominaisuuksia ja määritelmiä. Repatriaatin mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan määrittelee hyvin pitkälti hänen komennuksen jälkeinen tehtävänsä, sen vaativuus ja tarjoamat mahdollisuudet kykyjen käyttöön.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen kohdeorganisaationa on Suomessa toimiva, kansainväliseen metalliteollisuuden konserniin kuuluva yritys. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kuuden repatriaatin sekä kohdeorganisaation henkilöstöjohtajan haastatteluista. Haastatellut repatriaatit olivat olleet 1-5 vuoden pituisilla ulkomaankomennuksilla, joilta he olivat palanneet keskimäärin vuotta ennen tutkimuksen suorittamista.
Tutkimusten tulosten mukaan tärkeimmiksi komennuksen anneiksi nousivat kielitaito, kokonaiskuvan muodostuminen yrityksen liiketoiminnasta, maailmankatsomuksen avartuminen sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät taidot. Tutkimuksen repatriaatit sijoittuivat paluunsa jälkeen pääasiassa joko vaativampiin tai laajempaa osaamista vaativiin tehtäviin, joissa he olivat pystyneet hyödyntämään osaamistaan heitä tyydyttävällä tavalla. Yrityksen päätavoite oli hyödyntää repatriaatin osaamista tämän komennuksen jälkeisen työtehtävän kautta. Kokonaisuutena repatriaatit näkivät komennuksen olleen merkittävä tekijä heidän osaamisensa sekä urakehityksensä kannalta.
Asiasanat: Ulkomaankomennus, ekspatriaatti, repatriaatti, osaamisen hyödyntäminen
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista osaamista ja tietoa repatriaatit olivat ulkomaankomennuksensa aikana hankkineet, miten he olivat niitä hyödyntäneet paluunsa jälkeen ja sitä, missä määrin he olivat osaamistaan pystyneet siirtämään eteenpäin organisaatiossa. Tavoitteena oli myös kuvailla sitä, miten repatriaattien osaamisen hyödyntämiseen on yrityksen näkökulmasta keskitytty ja missä määrin tiedon siirtämiseen oli kiinnitetty huomiota.
Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan ulkomaankomennusten monimuotoisuutta niiden käyttämisen perusteiden sekä erilaisten komennustyyppien kautta. Repatriaattitiedon määritelmää avataan tarkastelemalla tiedon sekä repatriaattien komennuksensa aikana hankkimien osaamisen ja kykyjen ominaisuuksia ja määritelmiä. Repatriaatin mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan määrittelee hyvin pitkälti hänen komennuksen jälkeinen tehtävänsä, sen vaativuus ja tarjoamat mahdollisuudet kykyjen käyttöön.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen kohdeorganisaationa on Suomessa toimiva, kansainväliseen metalliteollisuuden konserniin kuuluva yritys. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kuuden repatriaatin sekä kohdeorganisaation henkilöstöjohtajan haastatteluista. Haastatellut repatriaatit olivat olleet 1-5 vuoden pituisilla ulkomaankomennuksilla, joilta he olivat palanneet keskimäärin vuotta ennen tutkimuksen suorittamista.
Tutkimusten tulosten mukaan tärkeimmiksi komennuksen anneiksi nousivat kielitaito, kokonaiskuvan muodostuminen yrityksen liiketoiminnasta, maailmankatsomuksen avartuminen sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät taidot. Tutkimuksen repatriaatit sijoittuivat paluunsa jälkeen pääasiassa joko vaativampiin tai laajempaa osaamista vaativiin tehtäviin, joissa he olivat pystyneet hyödyntämään osaamistaan heitä tyydyttävällä tavalla. Yrityksen päätavoite oli hyödyntää repatriaatin osaamista tämän komennuksen jälkeisen työtehtävän kautta. Kokonaisuutena repatriaatit näkivät komennuksen olleen merkittävä tekijä heidän osaamisensa sekä urakehityksensä kannalta.
Asiasanat: Ulkomaankomennus, ekspatriaatti, repatriaatti, osaamisen hyödyntäminen