En liten resa gör stor skillnad. Stilistiska figurer i Silja Lines resebroschyrer. En kvalitativ undersökning
OSMONSALO, EMILIA (2008)
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18616
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18616
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella retoristen tyylikeinojen käyttöä Silja Linen mainosesitteissä. Tutkimusaineisto koostuu useasta Silja Linen ruotsinkielisestä matkaesitteestä ja aineiston laajuus on yhteensä noin 150 sivua. Aineistossa on edustettuna sekä yksityis- että liikematkustajille suunnattua mainosmateriaalia.
Keskeisenä tutkimuskohteena ovat esitteissä käytetyt retoriset tyylikeinot. Näitä ovat esimerkiksi metaforat, vertauskuvat, anaforat ja retoriset kysymykset. Tutkielmani teoriaosassa jaottelen tyylikeinot viiteen ryhmään sekä esittelen mainoskielen ja retoriikan perusteita ja tyylin merkitystä tietylle tekstityypille, tässä tapauksessa mainoskielelle. Tyylikeinojen jaottelussa nojaudun Liljestrandin (1993) tekemään viisiosaiseen jaotteluun, mutta olen ottanut määrittelyssä huomioon myös muiden tutkijoiden näkemyksiä, etupäässä Lakoffin (1980) ja Cassirerin (1999).
Aineiston analyysissä esittelen esitteissä olevat tyylikeinot teoriaosan jaottelun mukaisessa järjestyksessä. Analyysin loppuosassa nostan esille myös erilaisten tyylikeinojen kombinaatiot. Tutkimuksen tässä osassa en ainoastaan jaottele aineistossa esiintyvä tyylikeinoja, vaan myös analysoin sitä, millaisissa yhteyksissä ja miten erilaisia tyylikeinoja käytetään.
Käyttämäni aineisto osoittautui hyväksi tutkimuskohteeksi, sillä se sisältää hypoteesini mukaisesti runsaasti erilaisia retorisia tyylikeinoja. Yhteensä erilaisia tyylikeinoja on noin 300 kpl ja näistä valtaosa kuului Liljestrandin jaottelun kolmeen ensimmäiseen ryhmään. Yksi ryhmistä ei ollut lainkaan edustettuna aineistossa. Tyylikeinoja käytetään aineistossa moneen erilaiseen tarkoitukseen, esimerkiksi kertomaan Silja Linen aluksista, kuvaamaan laivojen palveluita sekä matkakohteita sekä yleisesti luomaan kulloinkin haluttua tunnelmaa. Tyylikeinojen käytössä on analyysini mukaan havaittavissa tiettyä johdonmukaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samaa tyylikeinoa käytetään useassa samanlaisessa tekstiyhteydessä. Aineistossani retorisia tyylikeinoja esiintyi sekä otsikoissa että pidemmissä tekstikappaleissa.
Avainsanat: retorik, stilfigur, stilistik, reklam, reklamspråk
Keskeisenä tutkimuskohteena ovat esitteissä käytetyt retoriset tyylikeinot. Näitä ovat esimerkiksi metaforat, vertauskuvat, anaforat ja retoriset kysymykset. Tutkielmani teoriaosassa jaottelen tyylikeinot viiteen ryhmään sekä esittelen mainoskielen ja retoriikan perusteita ja tyylin merkitystä tietylle tekstityypille, tässä tapauksessa mainoskielelle. Tyylikeinojen jaottelussa nojaudun Liljestrandin (1993) tekemään viisiosaiseen jaotteluun, mutta olen ottanut määrittelyssä huomioon myös muiden tutkijoiden näkemyksiä, etupäässä Lakoffin (1980) ja Cassirerin (1999).
Aineiston analyysissä esittelen esitteissä olevat tyylikeinot teoriaosan jaottelun mukaisessa järjestyksessä. Analyysin loppuosassa nostan esille myös erilaisten tyylikeinojen kombinaatiot. Tutkimuksen tässä osassa en ainoastaan jaottele aineistossa esiintyvä tyylikeinoja, vaan myös analysoin sitä, millaisissa yhteyksissä ja miten erilaisia tyylikeinoja käytetään.
Käyttämäni aineisto osoittautui hyväksi tutkimuskohteeksi, sillä se sisältää hypoteesini mukaisesti runsaasti erilaisia retorisia tyylikeinoja. Yhteensä erilaisia tyylikeinoja on noin 300 kpl ja näistä valtaosa kuului Liljestrandin jaottelun kolmeen ensimmäiseen ryhmään. Yksi ryhmistä ei ollut lainkaan edustettuna aineistossa. Tyylikeinoja käytetään aineistossa moneen erilaiseen tarkoitukseen, esimerkiksi kertomaan Silja Linen aluksista, kuvaamaan laivojen palveluita sekä matkakohteita sekä yleisesti luomaan kulloinkin haluttua tunnelmaa. Tyylikeinojen käytössä on analyysini mukaan havaittavissa tiettyä johdonmukaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samaa tyylikeinoa käytetään useassa samanlaisessa tekstiyhteydessä. Aineistossani retorisia tyylikeinoja esiintyi sekä otsikoissa että pidemmissä tekstikappaleissa.
Avainsanat: retorik, stilfigur, stilistik, reklam, reklamspråk