Sivuteemarakenne ja nominaaliset lausekkeet esikentässä
MÄKIKETOLA, OUTI (2008)
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18603
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18603
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lauseiden esikentässä esiintyviä nominaalisia lausekkeita. Esikenttä sijaitsee lauseessa teemapaikan edellä. Nominaalinen lauseke lauseen esikentässä voi toimia tekstissä sivuteemana. Tutkielmassa selvitetään sivuteemojen tehtäviä ja sitä, miten sivuteema osallistuu tekstin teemankulkuun. Tutkielma käsittelee siis sivuteema-alkuisten lauseiden sanajärjestystä ja sanajärjestyksen luomaa merkitystä. Esimerkkilauseita ei ole käsitelty asiayhteydestä irrallisina lauseina, vaan tutkielmassa on pyritty ottamaan huomioon myös tutkittavien lauseiden konteksti.
Tutkielman aineisto on kerätty sunnuntain 13.6.2004 Aamulehdestä. Aineistossa on esikenttäalkuisia lauseita noin 160:sta eri artikkelista. Mukana on useita eri tekstityyppejä ja -lajeja. Sanomalehtitekstit sopivat tutkimuksen aineistoksi hyvin, sillä ne edustavat huoliteltua yleiskieltä, mutta sisältävät samalla monipuolisesti erilaisia tyylejä.
Tutkielmassa lähestyttiin esikenttälausekkeita neljästä eri näkökulmasta. Ensiksi määriteltiin esikentissä sijaitsevat lauseketyypit sanaluokittain. Useimmiten lauseiden alkukonstituentteina toimivat substantiivilausekkeet sekä adpositio- ja adverbilausekkeet. Adjektiivi- ja partisiippilausekkeiden ryhmä oli huomattavasti pienempi. Toinen näkökulma oli esikenttälausekkeiden kieliopilliset funktiot. Luokittelin alkukonstituentit lauseenjäsenyyden perusteella. Adverbiaaleja esiintyi ehdottomasti eniten; komplementteja, objekteja ja subjekteja oli esikentässä harvoin. Kolmanneksi tarkastelin sivuteemoja lausetyyppien kannalta ja lopuksi vertailin sivuteemojen esiintymistä eri tekstityyppejä edustavissa artikkeleissa.
Aineistoni teksteissä tunnusmerkkisen sivuteeman käyttöä motivoi useimmiten teemankulun sujuvoittaminen ja tekstin koheesion lisääminen. Sivuteema lisäsi usein tekstin yhtenäisyyttä viittaamalla johonkin aiempaan teemaan tai reemaan. Toisinaan sivuteeman tuottava sanajärjestys oli seurausta siitä, mitä kirjoittaja halusi lauseessa esittää uutena ja mitä annettuna. Varsinainen fokusoiminen ja kontrastoiminen edustivat vain kohtuullisen pientä osaa aineistoni sivuteemavalinnoista. Hyvin suuri osa esikentän lausekkeista oli kuitenkin sanajärjestyksen kannalta neutraalissa roolissa.
Avainsanat: esikenttä, kenttäkuvaus, sanajärjestys, sivuteema, teemankulku
Tutkielman aineisto on kerätty sunnuntain 13.6.2004 Aamulehdestä. Aineistossa on esikenttäalkuisia lauseita noin 160:sta eri artikkelista. Mukana on useita eri tekstityyppejä ja -lajeja. Sanomalehtitekstit sopivat tutkimuksen aineistoksi hyvin, sillä ne edustavat huoliteltua yleiskieltä, mutta sisältävät samalla monipuolisesti erilaisia tyylejä.
Tutkielmassa lähestyttiin esikenttälausekkeita neljästä eri näkökulmasta. Ensiksi määriteltiin esikentissä sijaitsevat lauseketyypit sanaluokittain. Useimmiten lauseiden alkukonstituentteina toimivat substantiivilausekkeet sekä adpositio- ja adverbilausekkeet. Adjektiivi- ja partisiippilausekkeiden ryhmä oli huomattavasti pienempi. Toinen näkökulma oli esikenttälausekkeiden kieliopilliset funktiot. Luokittelin alkukonstituentit lauseenjäsenyyden perusteella. Adverbiaaleja esiintyi ehdottomasti eniten; komplementteja, objekteja ja subjekteja oli esikentässä harvoin. Kolmanneksi tarkastelin sivuteemoja lausetyyppien kannalta ja lopuksi vertailin sivuteemojen esiintymistä eri tekstityyppejä edustavissa artikkeleissa.
Aineistoni teksteissä tunnusmerkkisen sivuteeman käyttöä motivoi useimmiten teemankulun sujuvoittaminen ja tekstin koheesion lisääminen. Sivuteema lisäsi usein tekstin yhtenäisyyttä viittaamalla johonkin aiempaan teemaan tai reemaan. Toisinaan sivuteeman tuottava sanajärjestys oli seurausta siitä, mitä kirjoittaja halusi lauseessa esittää uutena ja mitä annettuna. Varsinainen fokusoiminen ja kontrastoiminen edustivat vain kohtuullisen pientä osaa aineistoni sivuteemavalinnoista. Hyvin suuri osa esikentän lausekkeista oli kuitenkin sanajärjestyksen kannalta neutraalissa roolissa.
Avainsanat: esikenttä, kenttäkuvaus, sanajärjestys, sivuteema, teemankulku