PROSESSIJOHTAMINEN PROJEKTIJOHTAMISEN LÄHESTYMISTAPANA
MÄKELÄ, PETRI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKELÄ, PETRI
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia prosessijohtamista projektien johtamismenetelmänä. Sitä tutkittiin ensinnäkin määrittelemällä teoreettisesti projekti ja projektin johtaminen. Projekti määritellään rajallisen kestoiseksi, tietyssä määrin ainutkertaiseksi työsuoritukseksi, jossa pyritään tiettyyn tavoitteeseen ennalta määritellyin voimavaroilla.
Prosessi on joukko toisiinsa liitettyjä toimintoja, joihin tulee syötteitä ja joiden tuotos luo asiakkaalle lisäarvoa. Prosessijohtaminen on näiden prosessien ohjausta kokonaisuutena unohtaen funktionaaliset organisaatiorajat. Perinteisen projektijohtamisen ja projektin, jota johdetaan prosessinomaisesti erottaa toisistaan mm. lähestymistapa toiminnan ohjaamiseen eli tehtävät vs. prosessit, organisointi ja toimijoiden ihmiskuva, eli samat asiat jotka erottavat perinteisen funktionaalisen johtamisen prosessijohtamisesta.
Esimerkkinä perinteisestä projektijohtamisesta analysoitiin revitalisointiprojekteja. Ne ovat projekteja, joissa iäkäs risteilylaiva, yleensä noin 10 vuotta vanha, uudistetaan. Sen tiloja muutetaan vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Usein laivan tilojen käyttötarkoituksia muutetaan ja olemassa olevia tiloja nykyaikaistetaan. Näitä projekteja johdetaan noudattaen hyvin tarkasti projektijohtamiskirjallisuudessa esitettyä tehtäväpainotteista metodologiaa.
Prosessilähestymistavan esimerkkinä käytetään risteilyaluksen uudisrakennusprojektia omistajan näkökulmasta. Laivanrakennusprojekti telakan näkökulmasta voidaan ohjata perinteisen projektijohtamisen metodeilla, joskin myös toimiva prosessilähestymistapa telakan toimintaan on olemassa. Omistajan näkökulmasta suurin osa työstä on yhteydessä telakan toimintaan, joten perinteinen tehtäväkohtainen aikataulutus ei ole edes keskipitkällä aikavälillä mahdollista. Suuri osa työstä järjestyykin itsellään prosessinomaiseksi toiminnaksi. Kun prosessit tunnistetaan, niille voidaan määrittää vastuuhenkilöt, omistajat ja projektipäällikön vastuulle jää projektin ominaispiirteistä huolehtiminen, vakioidut päivittäiset rutiinit hoituvat prosesseissa itseohjautuvasti.
Projektin lähestyminen prosessilähestymistavalla on mahdollista. Se vaatii suuren ajatustapamuutoksen, ja jos perinteinen tehtäväkohtainen projektijohtamislähestymistapa toimii, sen korvaaminen prosessilähestymistavalla ei välttämättä ole vaivan arvoista. Tilanteissa, joissa prosessilähestymistapa on luonnollinen tai sillä voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä, myös ajatustapamuutos on vaivan arvoinen.
Avainsanat: Projektijohtaminen, Prosessijohtaminen, Projekti, Prosessi
Prosessi on joukko toisiinsa liitettyjä toimintoja, joihin tulee syötteitä ja joiden tuotos luo asiakkaalle lisäarvoa. Prosessijohtaminen on näiden prosessien ohjausta kokonaisuutena unohtaen funktionaaliset organisaatiorajat. Perinteisen projektijohtamisen ja projektin, jota johdetaan prosessinomaisesti erottaa toisistaan mm. lähestymistapa toiminnan ohjaamiseen eli tehtävät vs. prosessit, organisointi ja toimijoiden ihmiskuva, eli samat asiat jotka erottavat perinteisen funktionaalisen johtamisen prosessijohtamisesta.
Esimerkkinä perinteisestä projektijohtamisesta analysoitiin revitalisointiprojekteja. Ne ovat projekteja, joissa iäkäs risteilylaiva, yleensä noin 10 vuotta vanha, uudistetaan. Sen tiloja muutetaan vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Usein laivan tilojen käyttötarkoituksia muutetaan ja olemassa olevia tiloja nykyaikaistetaan. Näitä projekteja johdetaan noudattaen hyvin tarkasti projektijohtamiskirjallisuudessa esitettyä tehtäväpainotteista metodologiaa.
Prosessilähestymistavan esimerkkinä käytetään risteilyaluksen uudisrakennusprojektia omistajan näkökulmasta. Laivanrakennusprojekti telakan näkökulmasta voidaan ohjata perinteisen projektijohtamisen metodeilla, joskin myös toimiva prosessilähestymistapa telakan toimintaan on olemassa. Omistajan näkökulmasta suurin osa työstä on yhteydessä telakan toimintaan, joten perinteinen tehtäväkohtainen aikataulutus ei ole edes keskipitkällä aikavälillä mahdollista. Suuri osa työstä järjestyykin itsellään prosessinomaiseksi toiminnaksi. Kun prosessit tunnistetaan, niille voidaan määrittää vastuuhenkilöt, omistajat ja projektipäällikön vastuulle jää projektin ominaispiirteistä huolehtiminen, vakioidut päivittäiset rutiinit hoituvat prosesseissa itseohjautuvasti.
Projektin lähestyminen prosessilähestymistavalla on mahdollista. Se vaatii suuren ajatustapamuutoksen, ja jos perinteinen tehtäväkohtainen projektijohtamislähestymistapa toimii, sen korvaaminen prosessilähestymistavalla ei välttämättä ole vaivan arvoista. Tilanteissa, joissa prosessilähestymistapa on luonnollinen tai sillä voidaan saavuttaa huomattavia hyötyjä, myös ajatustapamuutos on vaivan arvoinen.
Avainsanat: Projektijohtaminen, Prosessijohtaminen, Projekti, Prosessi