Laulu-Siskot ja Weljet : kognitiivinen näkökulma kuoronimiin

Abstract

Tutkielma käsittelee suomenkielisten kuorojen nimien rakennetta ja nimiin liittyviä merkityksiä. Tutkimus kuuluu nimistöntutkimuksen alaan. Tutkimusaineisto on kerätty neljän valtakunnallisen kuoroliiton jäsenkuoroista ja itsenäisesti toimivista kuoroista, joita on aineistossa yhteensä 667. Työssä luodaan katsaus kuorolauluharrastuksen ja yhdistystoiminnan vaiheisiin. Työ esittelee kuoronimien asemaa nimistöntutkimuksessa sekä erisnimien luokittelumalleja.

Tutkimuksen näkökulma on kognitiivinen. Se selvittää kielenkäyttäjän näkökulmasta, mitä merkityksiä kuoronimet välittävät. Tutkimuksessa selvitetään kuoronimien kielellistä alkuperää ja ortografisia erityispiirteitä. Aineiston kuoronimistä noin 80 prosenttia on suomenkielisiä. Muunkielisiä nimiä ovat latinan-, italian- ja englanninkieliset nimet tai nimissä on useampaa kuin yhtä kieltä. Kuoronimien rakennetta tutkitaan jaottelemalla nimet funktionaalis-semanttisin perustein nimenosan tehtävän ja merkityksen perusteella. Kuoronimissä voidaan erottaa kuoron sijaintia, toimintayhteisöä, tehtävää, kuoron kokoonpanoa ja lajia ilmaisevia nimenosia. Valtaosa kuoronimistä sisältää paikannimen, joka on kuoronimien yleisin yksilöivä nimenosa. Yleisin kuoronimityyppi ilmaisee kotipaikan ja kuoron lajin. Kuoronimissä esiintyvät henkilönnimet liittyvät säveltäjiin tai kirkon kuoroissa uskonnollisiin nimiin. Muita kuoronimissä yleisiä aihepiirejä ovat linnut, kasvit ja luonto yleensä sekä musiikkitermit. Kuoronimet muodostavat nimisysteemin ja rakennemalleja, joiden mukaan kuoronimiä muodostetaan.

Tutkimuksen mukaan valtaosa kuoronimistä on informatiivisia ja ne integroituvat vahvasti paikkaan. Nimet osoittavat, että perinnettä vaalitaan niin nimen rakenteen kuin nimenvalinnankin osalta. Assosiatiivisia nimiä antavat viihdekuorot ja lauluyhtyeet.

Asiasanat: nimistöntutkimus, harkinnaisnimet, kuorot, kognitiivinen kielentutkimus