Toimittamisen taito – tyylin muutosvaiheet Keijut-lehdessä

Abstract

Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on tarkastella aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finlandin vuonna 2006 lanseeraaman Keijut-lehden toimitusprosessia, sen eri vaiheissa tehtyjä tyylinmuutoksia ja niihin johtaneita syitä. Suomenkieliset tekstit käyvät läpi monta eri muokkausvaihetta: kääntäjä kääntää tekstin englannista suomeksi, toimitussihteeri muokkaa kääntäjän tekstin lehden tyylin mukaiseksi ja päätoimittaja tekee toimitettuun tekstiin korjausehdotuksia. Lopuksi toimitussihteeri ja päätoimittaja keskustelevat korjausehdotuksista yhdessä.

Tutkimusaineistona on lehden lanseerausvuonna julkaistujen viiden numeron tekstit: alkutekstit, käännökset, toimitetut tekstit, päätoimittajan korjausehdotukset, yhteisen keskustelun lopputuloksena syntyneet tekstit ja lehdessä julkaistut tekstit. Koska olen Keijut-lehden toimitussihteeri, käytän tekstiesimerkkien analyysin lisäksi metodologisena lähestymistapana autoetnografiaa eli omat kokemukseni ovat tutkielmassa vahvasti läsnä. Tämä mahdollistaa dialogin itseni ja ympäristöni välillä. Valotan tyylinmuutoksiin johtaneita syitä työpäiväkirjaotteiden ja päätoimittajan haastattelutulosten avulla.

Tutkimuksessa huomataan, että tyyli muodostuu lehden tarkoituksesta, tehtävästä ja sosiaalisesta tilanteesta. Keijut-lehden tapauksessa tyyliin vaikuttavat kohderyhmä, alkuteksti, kuvitus, saman kustantajan julkaisemat Keijut-kirjat, kääntäjän ammatillinen tausta, toimituksen kokemus sekä Sanoma Magazines Finlandin ja Keijut-lehden toimituksen arvomaailma. Käännöksiin tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa siitä, että kääntäjä on kääntänyt tekstin, hän ei ole suomentanut sitä. Tästä syystä ensimmäisessä toimitusvaiheessa (kääntäjä ja toimitussihteeri) tekstistä poistetaan alkutekstin vaikutusta ja sitä muokataan sujuvammaksi. Toisessa toimitusvaiheessa (toimitussihteeri ja päätoimittaja) joudutaan vielä puuttumaan jonkin verran sujuvuuteen, mutta yksilölliset näkemykset ja mielipide-erot alkavat korostua.

Toissijaisena tavoitteena on löytää lehden elinkaaresta ja tekstin muutosvaiheista havaintoja, joista voisi olla apua tulevissa lehtilanseerauksissa. Tutkimuksessa huomataan, että monivaiheista toimitusprosessia tulisi jatkaa, koska sen avulla tyyliä pystytään muokkaamaan niin, että viestintätehtävä täyttyisi mahdollisimman hyvin. Teksti tulisi jo ensimmäisessä toimitusvaiheessa panna joksikin aikaa sivuun, jolloin toimitussihteeri pystyisi näkemään omien editointiensa ongelmakohdat. Kääntäjän ja toimitussihteerin välistä yhteydenpitoa ja palautteenantoa tulisi lisätä ja onnistumisetkin tulisi ottaa huomioon, koska ne vahvistavat käsitystä hyvästä tyylistä siinä missä muutosta vaatineet kohdatkin ja niiden analysointi.

Avainsanat: käännöksen editointi, tyylintutkimus, sarjakuvalehdet