SATUPRINSESSA ITSENÄISTYY? - Feministisyys Kaarina Helakisan sadussa ”Kuninkaantyttären siivet” ja Hannu Mäkelän sadussa Kaksi prinsessaa
KUHMONEN, ANNIINA (2008)
KUHMONEN, ANNIINA
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18564
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18564
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kahden suomalaisen taidesadun feministisyyttä. Tutkimusaineistona ovat Kaarina Helakisan satu ”Kuninkaantyttären siivet” (1982) ja Hannu Mäkelän satu Kaksi prinsessaa (2004). Tutkielman teoriaosiossa tukeudutaan feministiseen lastenkirjallisuudentutkimukseen. Tutkimusaineiston tarkastelussa hyödynnetään myös intertekstuaalisuuden käsitettä.
Tutkielmassa pohditaan tutkimusaineiston suhdetta kansansadun perinteeseen, joka tutkielmassa asetetaan tutkimusaineiston pohjatekstiksi. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, uudelleenkirjoittavatko ja -arvioivatko tutkimusaineiston sadut prinsessasadun perinnettä. Toinen tutkielman painopiste on tutkimusaineistosta hahmottuvat keskeiset feministiset teemat kuten subjektiviteetti ja valta. Tutkielmassa tarkastellaan myös tutkimusaineiston sukupuolen representaatiota feministisestä näkökulmasta.
Tutkimusaineisto sisältää analyysin perusteella monia feministisiä piirteitä ja tarjoaa vaihtoehtoisen, kansansadun perinteestä eroavan, tavan esittää prinsessoja. Vaikka tutkimusaineiston feministisyys voidaan todeta, koetaan tutkimusaineiston satujen määritteleminen feministisiksi saduiksi tulkinnanvaraisemmaksi. Tutkimusaineiston nähdään sisältävän myös patriarkaalista satuperinnettä myötäileviä ja toistavia piirteitä.
Tutkielman avainsanoja: feministisyys, intertekstuaalisuus, sadut, prinsessat, naiskuva, kansansadut, perinne
Tutkielmassa pohditaan tutkimusaineiston suhdetta kansansadun perinteeseen, joka tutkielmassa asetetaan tutkimusaineiston pohjatekstiksi. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, uudelleenkirjoittavatko ja -arvioivatko tutkimusaineiston sadut prinsessasadun perinnettä. Toinen tutkielman painopiste on tutkimusaineistosta hahmottuvat keskeiset feministiset teemat kuten subjektiviteetti ja valta. Tutkielmassa tarkastellaan myös tutkimusaineiston sukupuolen representaatiota feministisestä näkökulmasta.
Tutkimusaineisto sisältää analyysin perusteella monia feministisiä piirteitä ja tarjoaa vaihtoehtoisen, kansansadun perinteestä eroavan, tavan esittää prinsessoja. Vaikka tutkimusaineiston feministisyys voidaan todeta, koetaan tutkimusaineiston satujen määritteleminen feministisiksi saduiksi tulkinnanvaraisemmaksi. Tutkimusaineiston nähdään sisältävän myös patriarkaalista satuperinnettä myötäileviä ja toistavia piirteitä.
Tutkielman avainsanoja: feministisyys, intertekstuaalisuus, sadut, prinsessat, naiskuva, kansansadut, perinne
