"Avoin yhteiskunta haavoittui jälleen" - Väkivallan ja mielenterveysongelmien suhde kahden sanomalehden konstruoimana ilmiönä
KATILAINEN, PETRA (2008)
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18547
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18547
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee väkivallan ja mielenterveysongelmien konstruktiota kahdessa sanomalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Tutkimustehtävänä on analysoida aineisto, joka on rajattu Anna Lindhin murhaa koskevaan rikoskirjoitteluun (ajalla 11.9 - 30.9.2003) ja hakea sieltä mielenterveysongelmia ja väkivaltailmiötä koskevat diskurssit. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaisia diskursseja aineistosta nousee ja miten ne liittyvät medikalisaatioilmiöön. Tutkimusaineisto koostui 30 lehtiartikkelista, joista 17 kpl oli Helsingin Sanomista ja 13 kpl oli Ilta-Sanomista
Tutkimuksen innoittajana ovat toimineet Michel Foucault’n ajattelu ja teoriat. Teoreettiselta pohjaltaan tutkimus rakentuu sosiaaliselle konstruktionismille ja metodina käytetään diskurssianalyysiä.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan mainita mielenterveysasioiden käsittelyn nousevan selvästi medikalisoituneesta viitekehyksestä. Tässä viitekehyksessä tuloksiin hahmottui kaksi suurta diskurssia: yhteiskuntatason diskurssi sekä yksilöntason diskurssi. Yhteiskunnallinen diskurssi jakautuu kolmeen toisistaan erottuvaan osaan: riskiyhteiskunnan arviointiin, raaistuvan väkivallan pohdintaan sekä psykiatrisen hoidon kriisin arvioimiseen. Yksilöntason diskurssissa keskitytään murhan motiivin pohtimiseen sekä mielisairaan ja rikollisen ominaisuuksien erottelemiseen.
Tutkimuksen tulosten mukaan mielenterveysongelmaisten oletettua riskiä ja väkivaltaisuutta koskeva stigma on vahva. Diskurssit ovat sisällöllisesti osittain epäjohdonmukaisia, jolloin riskin käsitteestä irrottautuminen on vaikeaa. Ilmiön medikalisoituminen on selvästi havaittavissa, eikä sitä kyseenalaisteta, vaikka lääketieteen edustajat positioidaan lausumissa myös epäonnistujan rooliin.
Avainsanoja: mielenterveysongelmat, medikalisaatio, väkivalta, diskurssianalyysi, Foucault
Tutkimuksen innoittajana ovat toimineet Michel Foucault’n ajattelu ja teoriat. Teoreettiselta pohjaltaan tutkimus rakentuu sosiaaliselle konstruktionismille ja metodina käytetään diskurssianalyysiä.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan mainita mielenterveysasioiden käsittelyn nousevan selvästi medikalisoituneesta viitekehyksestä. Tässä viitekehyksessä tuloksiin hahmottui kaksi suurta diskurssia: yhteiskuntatason diskurssi sekä yksilöntason diskurssi. Yhteiskunnallinen diskurssi jakautuu kolmeen toisistaan erottuvaan osaan: riskiyhteiskunnan arviointiin, raaistuvan väkivallan pohdintaan sekä psykiatrisen hoidon kriisin arvioimiseen. Yksilöntason diskurssissa keskitytään murhan motiivin pohtimiseen sekä mielisairaan ja rikollisen ominaisuuksien erottelemiseen.
Tutkimuksen tulosten mukaan mielenterveysongelmaisten oletettua riskiä ja väkivaltaisuutta koskeva stigma on vahva. Diskurssit ovat sisällöllisesti osittain epäjohdonmukaisia, jolloin riskin käsitteestä irrottautuminen on vaikeaa. Ilmiön medikalisoituminen on selvästi havaittavissa, eikä sitä kyseenalaisteta, vaikka lääketieteen edustajat positioidaan lausumissa myös epäonnistujan rooliin.
Avainsanoja: mielenterveysongelmat, medikalisaatio, väkivalta, diskurssianalyysi, Foucault