Einstellungen zu Fehlern bei finnischen Germanistikstudenten
KALMARI, PAULA (2008)
KALMARI, PAULA
2008
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18541
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18541
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia saksan kieltä yliopistossa opiskelevien suomalaisten asennoitumista kielen käytössä tekemiinsä virheisiin ja asenteiden mahdollista muuttumista opiskelun aikana. Asenteita tutkitaan kyselyjen avulla, jotka on suunnattu sekä opiskelijoille että opettajille. Oma hypoteesini on, että opiskelijat voivat kokea opintojensa alussa niin sanotun sokkireaktion, kun he huomaavatkin tekevänsä paljon virheitä saksan kielessä, vaikka he lukiossa olivat menestyksekkäitä ja usein ryhmänsä parhaimpia. Tämä yllättävä käänne voi aiheuttaa sen, että ensimmäisen vuoden opiskelijat suhtautuvat omiin virheisiinsä hyvin negatiivisesti. Opintojen kuluessa sokkireaktion pitäisi kuitenkin vähitellen hävitä, kun opiskelijat tottuvat yliopistossa opiskeluun ja huomaavat, että virheitä esiintyy aina ja että ne kuuluvat olennaisesti vieraan kielen opiskeluun. Tutkimusta varten ryhmä ensimmäisen vuoden saksan kielen opiskelijoita vastasi kyselyyni kaksi kertaa, ensin syyskuussa ja sitten joulukuussa. Vertailuryhmänä toimivat syventävien opintojen vaiheessa olevat opiskelijat, jotka vastasivat kyselyyn kerran. Opiskelijoiden lisäksi kyselin sekä lukion että yliopiston opettajilta heidän tavoistaan korjata virheitä.
Tutkielman teoriaosassa käsitellään virheitä vieraan kielen opiskelussa eri näkökulmista: virhekäsitteen historiaa, virheettömän ilmaisun kriteerejä, virheen tunnistamisen ongelmia, virheiden aiheuttajia, virheiden roolia oppimisprosessissa ja virheiden käsittelyä opetuksessa. Teoriassa pohditaan lisäksi asenteiden ja motivaation roolia vieraan kielen opiskelussa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että ensimmäisen vuoden opiskelijat asennoituivat omiin virheisiinsä suhteellisen negatiivisesti. Tämä tendenssi näkyi varsinkin ensimmäisen kyselyn vastauksissa syyskuussa. Toisessa kyselyssä joulukuussa asenteet olivat kuitenkin muuttuneet huomattavasti positiivisempaan suuntaan. Tämä tutkimustulos vahvistaa hypoteesini virheiden aiheuttamasta sokkireaktiosta opintojen alussa.
Kun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yleistä asennoitumista virheisiin verrattiin syventävien opintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden asenteisiin, saattoi huomata, että asenteet olivat ensisokista toipumisen jälkeen pysyneet samanlaisina. Useamman vuoden saksaa opiskelleet eivät siis suhtautuneet ensimmäisen vuoden opiskelijoita positiivisemmin omiin virheisiinsä, vaikka olivatkin tottuneet niitten tekemiseen opintojensa aikana.
Opettajien kyselyistä kävi ilmi, että he pitävät virheitten korjaamista kielen opiskelussa erittäin tärkeänä. Virheenkorjaustavat eroavat kuitenkin paljon toisistaan riippuen siitä, onko kyseessä kirjallinen vai suullinen harjoitus, minkä tasoinen opiskelija on ja millainen on oppimistilanne. Yliopisto-opettajat ovat huolestuneita opiskelijoiden kieliopillisesta kompetenssista, joka heidän vastaustensa mukaan on huonontunut ja johon opiskelijoiden pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijat toivovat virheiden korjauksen lisäksi saavansa enemmän palautetta kirjallisten töiden sisällöstä.
Asiasanat: virhe, virheanalyysi, virheen korjaus, asenne
Tutkielman teoriaosassa käsitellään virheitä vieraan kielen opiskelussa eri näkökulmista: virhekäsitteen historiaa, virheettömän ilmaisun kriteerejä, virheen tunnistamisen ongelmia, virheiden aiheuttajia, virheiden roolia oppimisprosessissa ja virheiden käsittelyä opetuksessa. Teoriassa pohditaan lisäksi asenteiden ja motivaation roolia vieraan kielen opiskelussa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että ensimmäisen vuoden opiskelijat asennoituivat omiin virheisiinsä suhteellisen negatiivisesti. Tämä tendenssi näkyi varsinkin ensimmäisen kyselyn vastauksissa syyskuussa. Toisessa kyselyssä joulukuussa asenteet olivat kuitenkin muuttuneet huomattavasti positiivisempaan suuntaan. Tämä tutkimustulos vahvistaa hypoteesini virheiden aiheuttamasta sokkireaktiosta opintojen alussa.
Kun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yleistä asennoitumista virheisiin verrattiin syventävien opintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden asenteisiin, saattoi huomata, että asenteet olivat ensisokista toipumisen jälkeen pysyneet samanlaisina. Useamman vuoden saksaa opiskelleet eivät siis suhtautuneet ensimmäisen vuoden opiskelijoita positiivisemmin omiin virheisiinsä, vaikka olivatkin tottuneet niitten tekemiseen opintojensa aikana.
Opettajien kyselyistä kävi ilmi, että he pitävät virheitten korjaamista kielen opiskelussa erittäin tärkeänä. Virheenkorjaustavat eroavat kuitenkin paljon toisistaan riippuen siitä, onko kyseessä kirjallinen vai suullinen harjoitus, minkä tasoinen opiskelija on ja millainen on oppimistilanne. Yliopisto-opettajat ovat huolestuneita opiskelijoiden kieliopillisesta kompetenssista, joka heidän vastaustensa mukaan on huonontunut ja johon opiskelijoiden pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijat toivovat virheiden korjauksen lisäksi saavansa enemmän palautetta kirjallisten töiden sisällöstä.
Asiasanat: virhe, virheanalyysi, virheen korjaus, asenne