"Gde že dom?" – Analiz narrativnogo intervju s ingermanlandskim finnom-repatriantom/ "Missä se koti on?" – Analyysi inkerinsuomalaisen paluumuuttajan narratiivisesta haastattelusta

Abstract

Tutkielmani aineistona on inkerinsuomalaisen paluumuuttajan narratiivinen, eli kerronnallinen haastattelu, joka käsittelee hänen kertomustaan Suomeen muutosta. Tarkastelen työssäni sitä, millaisia merkityksiä, symboleita ja ristiriitaisuuksia kertomuksessa välittyy, ja miten ne tuottavat henkilön identiteettiä. Haastattelumetodina narratiivinen haastattelu antaa kertomusprosessissa tilaa tutkittavan omalle äänelle, jonka paljastaminen on tämän työn tavoite. Pyrin myös tekemään johtopäätöksiä siitä, miksi tietyt teemat painottuvat haastattelussa. Hypoteesini työssä on, että identiteetin rakentumisen pohjalla on lapsuudesta kumpuava suomalaisuus.

Työni sijoittuu kulttuurintutkimuksen kenttään. Siten teoreettinen viitekehykseni ja analyysiosassa tapahtuva luentani nojaavat ajatukseen identiteetistä erityisesti narratiivisesti sekä koko haastattelun kontekstissa että tutkittavan sisäisessä dialogissa rakentuneena moniulotteisena kokonaisuutena. Tutkimuksessani lähestyn identiteettiä myös muuttuvana kulttuurisena ja kielellisenä ilmiönä.

Tarkastelen haastattelun vuorovaikutuksessa nousevia merkityksiä ja symboleita tukeutuen Stuart Hallin kulttuurisen identiteetin ajatukseen. Sen avulla identiteettiä rakentavia merkityksiä voi tarkastella sekä samankaltaisuuden ja jatkuvuuden että erojen ja murtumien akseleilla. Näiden akseleiden välinen dialogi tuo esiin jatkuvuuden ja epäjatkuvuuden elementit suhteessa haastateltavan menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaan. Dialogi määrittää myös haastateltavan kulttuurista ja etnistä identifioitumista tiettyyn ryhmään. Lisäksi tarkastelen kertomusta Suomeen muutosta ja sen keskeisimpiä teemoja Mihail Bahtinin kronotooppi-käsitteen avulla. Käsite tuo ajan ja paikan ulottuvuudet mukaan analyysiin, jolloin haastateltavan kerronnassa paljastuvat sen painopisteet ja käännekohdat.

Analyysi osoittaa, että haastateltavan identiteetti on monitasoinen rakennelma, joka pohjautuu hypoteesissa esittämääni suomalaisuuteen. Identiteettiä muovaavina myytteinä näyttäytyvät Inkerinmaa ja inkerinsuomalaisten yhteinen kärsimyshistoria. Niihin liittyvien teemojen välittäminen haastattelussa symboloi oikeaa suomalaisuutta ja halua sen tunnustamiselle. Luennassa haastattelu määrittyy tutkittavan neuvotteluksi identifikaatiostaan ja selviytymistarinaksi, jossa haastateltava käsittelee kokemustensa herättämiä ristiriitoja ja toiseutta. Sen lisäksi kerronta on reaktio yleisiin käsityksiin esimerkiksi suomalaisuudesta ja inkerinsuomalaisuudesta ja niistä käytävään keskusteluun.

Tutkielman lopuksi pohdin suomalaisuuden ja inkerinsuomalaisuuden esittämistä yleensä, ja sen vaikutusta haastattelun analyysissä saamiini tuloksiin.

Avainsanat: haastattelu, identiteetti, inkerinsuomalaisuus, kronotooppi, narratiivisuus