Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa
HYVÖNEN, LAURA (2008)
HYVÖNEN, LAURA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18521
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18521
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ammatti-identiteetin kehittymisprosessia uudelleenkoulutuksessa ja koulutuksen jälkeisessä työelämässä sekä muodostetaan käsitys siitä, miten ammatti-identiteetin kehitystä tulisi uudelleenkoulutuksessa ja uudessa työssä tukea. Tutkimuksen avulla saadaan vastauksia myös siihen, miten ammatti-identiteettiä rakennetaan ja mitkä tekijät edistävät tai hidastavat ammatti-identiteetin kehitystä uudelleenkoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta ammatillisen uudelleenkoulutuksen päättänyttä lähihoitajaksi valmistunutta henkilöä.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat edelliseen ammattiin sitoutumisen vaikuttavan uuden ammattiin identiteetin rakentamiseen koulutuksena aikana. Edelliseen ammattiinsa sitoutuneet henkilöt joutuivat opintojen alussa käsittelemään samanaikaisesti kahta ammatti-identiteettiä; edellisen ammatin identiteetistä he hiljalleen luopuvat ja samalla alkavat rakentaa suhdetta uuteen ammattiin. Tämä prosessi hidasti opintojen alkuvaiheessa edelliseen ammattiin sitoutuneiden ammatti-identiteetin kehitystä. Opintojen aikana ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa myös koulutuksessa saatava tuki ja palaute, mielenkiinto alaa kohtaan, harjoittelukokemukset, onnistuminen reflektoinnissa sekä opiskeluaiheiden etenemistahdin sopivuus itselle.
Opiskelijoiden siirtyessä vastavalmistuneina harjoittamaan uutta ammattiaan ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa työstä saatu palaute, lähihoitajan työssä koettu arvostuksen tai arvottomuuden tunne, työn mukanaan tuoman vastuullisuuden kokemus itselle sekä työkokemuksen kautta tuleva koulutuksessa saadun ammatti-identiteetin perustan vahvistuminen. Onnistumiskokemukset työelämässä ja itsensä hyväksytyksi kokeminen alan ammattilaisena sekä kiinnostus uutta ammattia kohtaan vaikuttavat puolestaan ratkaisevasti siihen, mihin suuntaan ammatillinen identiteetti alkaa kehittyä. Positiiviset kokemukset vahvistavat ammatti-identiteetin kehitystä uuteen ammattiin. Ammatti-identiteetti kehittyy uudelleenkoulutuksen jälkeisessä työelämässä asteittain tiedostamattomana prosessina, jonka kehityksen alussa opiskelijat työelämään siirtymisvaiheessa ovat. Vuosi valmistumisensa jälkeen henkilöt ovat ammatti-identiteettinsä kehityksessä joko vaiheessa jossa ammatillisia käytäntöjä vasta aletaan omaksua ja sisäistää, vaiheessa, jossa muodostuneita käytänteitä muutetaan itselle sopiviksi tai vaiheessa, jossa muokattuja käytänteitä välitetään myös toisille. Ammatti-identiteetin kehityksen edistäjä on sekä uudelleenkoulutuksessa että uudessa työssä saatava tuki niin kouluttajien kuin työtovereiden taholta. Yhteistyön kehittäminen opiskelijan ja näiden tahojen välillä onkin ensiarvoisen tärkeätä.
Avainsanat: identiteetti, ammatti-identiteetti, identiteetin muodostuminen, uudelleenkoulutus, ammatillinen kasvu
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat edelliseen ammattiin sitoutumisen vaikuttavan uuden ammattiin identiteetin rakentamiseen koulutuksena aikana. Edelliseen ammattiinsa sitoutuneet henkilöt joutuivat opintojen alussa käsittelemään samanaikaisesti kahta ammatti-identiteettiä; edellisen ammatin identiteetistä he hiljalleen luopuvat ja samalla alkavat rakentaa suhdetta uuteen ammattiin. Tämä prosessi hidasti opintojen alkuvaiheessa edelliseen ammattiin sitoutuneiden ammatti-identiteetin kehitystä. Opintojen aikana ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa myös koulutuksessa saatava tuki ja palaute, mielenkiinto alaa kohtaan, harjoittelukokemukset, onnistuminen reflektoinnissa sekä opiskeluaiheiden etenemistahdin sopivuus itselle.
Opiskelijoiden siirtyessä vastavalmistuneina harjoittamaan uutta ammattiaan ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa työstä saatu palaute, lähihoitajan työssä koettu arvostuksen tai arvottomuuden tunne, työn mukanaan tuoman vastuullisuuden kokemus itselle sekä työkokemuksen kautta tuleva koulutuksessa saadun ammatti-identiteetin perustan vahvistuminen. Onnistumiskokemukset työelämässä ja itsensä hyväksytyksi kokeminen alan ammattilaisena sekä kiinnostus uutta ammattia kohtaan vaikuttavat puolestaan ratkaisevasti siihen, mihin suuntaan ammatillinen identiteetti alkaa kehittyä. Positiiviset kokemukset vahvistavat ammatti-identiteetin kehitystä uuteen ammattiin. Ammatti-identiteetti kehittyy uudelleenkoulutuksen jälkeisessä työelämässä asteittain tiedostamattomana prosessina, jonka kehityksen alussa opiskelijat työelämään siirtymisvaiheessa ovat. Vuosi valmistumisensa jälkeen henkilöt ovat ammatti-identiteettinsä kehityksessä joko vaiheessa jossa ammatillisia käytäntöjä vasta aletaan omaksua ja sisäistää, vaiheessa, jossa muodostuneita käytänteitä muutetaan itselle sopiviksi tai vaiheessa, jossa muokattuja käytänteitä välitetään myös toisille. Ammatti-identiteetin kehityksen edistäjä on sekä uudelleenkoulutuksessa että uudessa työssä saatava tuki niin kouluttajien kuin työtovereiden taholta. Yhteistyön kehittäminen opiskelijan ja näiden tahojen välillä onkin ensiarvoisen tärkeätä.
Avainsanat: identiteetti, ammatti-identiteetti, identiteetin muodostuminen, uudelleenkoulutus, ammatillinen kasvu