Harjoitetaanko kehoa vai treenataanko kroppaa? Käännössuomen ja alkuperäissuomen piirteiden tarkastelua kahdessa liikunta- ja hyvinvointialan aikakauslehdessä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan käännetyn ja alun perin suomeksi kirjoitetun aikakauslehden välisiä kielellisiä eroja. Käännettyä materiaalia käytetään suomalaisissa aikakauslehdissä varsin paljon, ja myös täysin käännettyjä lehtiä ilmestyy. Aikakauslehtikääntäminen on kuitenkin verrattain vähän tutkittu aihe käännöstieteen kentällä.

Tutkimusaineistonani on kaksi suomenkielistä liikunta ja hyvinvointialan aikakauslehteä. Kunto Plus -lehti, aineistoni käännössuomi, on alun perin tanskankielinen, suomeksi käännetty lehti. Vertailu- ja rinnakkaisaineistona eli aineistoni alkuperäissuomena käytän alun perin suomeksi kirjoitettua Fitness-lehteä. Tutkimukseni motiivina tai innoittajana voidaan pitää Kunto Plus -lehden artikkeleissa havaitsemaani vierautta, jolle lähdin hakemaan selitystä.

Taustoitan tutkimustani käsittelemällä ensin aikakauslehtikääntämiseen ja -toimittamiseen liittyviä asioita yleisesti. Lisäksi esittelen korpuspohjaista käännöstutkimusta sekä käännössuomen historiaa ja tutkimusta. Varsinaisessa analyysissani käsittelen käännös- ja alkuperäissuomen välisiä eroja ensin oikeakielisyyden ja sitten niin sanottujen käännösuniversaalien näkökulmasta.

Erot oikeakielisyydessä eivät selittäneet Kunto Plus -lehden vierauden tuntua, joten tarkastelen aineistoani myös käännöskielen universaalihypoteesien kautta. Hypoteesit käännöskielen eksplisiittistymisestä, yksinkertaistumisesta ja konventionaalistumisesta eivät analyysini kautta kuitenkaan vahvistuneet yksiselitteisesti tai kaikilta osin. Tutkimukseni vahvisti siis sen, että kaikelle käännöskielelle universaaleiksi ehdotetut piirteet ovat vain hypoteeseja ja niiden vahvistaminen vaatii yhä paljon tutkimusta. Näiden piirteiden päällekkäisyys ja toisaalta myös osittainen ristiriitaisuus nousivat myös vahvasti esiin tutkimuksessani. Kuitenkin oletus käännös- ja alkuperäissuomen selkeistä ja monin tavoin ilmenevistä eroista vahvistui, minkä vuoksi myös niiden tutkimista voidaan jatkossakin pitää tärkeänä.

Avainsanat: käännöslehdet, korpuspohjainen käännöstutkimus, käännössuomi, käännösuniversaalit