Yleisten kirjastojen palvelujen tuotanto. Argumentaatioanalyysi Opetusministeriön ja Kirjastoseuran teksteistä julkaisuvuosina 2000 – 2004
BJÖRKMAN, TIINA (2008)
BJÖRKMAN, TIINA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18497
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18497
Tiivistelmä
Tutkielman tavoite on tarkastella sitä, miten yleisten kirjastojen palvelujen tuottamisesta puhutaan Suomessa 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuskysymyksien avulla pyritään löytämään vastaus siihen, miten tutkimusaineistossa argumentoidaan yleisten kirjastojen palvelujen ulkoistamisen tai yhteistyössä tuottamisen puolesta ja vastaan ja edelleen mitkä ovat mahdollisesti piilossa olevat argumentit yleisten kirjastojen palvelujen ulkoistamisen tai yhteistyössä tuottamisen puolesta ja vastaan. Lisäksi pyritään selvittämään, mitkä toimijat on tutkimusaineistoissa määritelty kirjastopalvelujen tuottajina ja mikä on näiden toimijoiden välinen työnjako ja miten se perustellaan.
Tutkimusaineisto koostuu opetusministeriön julkaisemasta Kirjastostrategiasta (2003) ja Suomen Kirjastoseuran julkaiseman Kirjastolehden artikkeleista vuosilta 2000 – 2004. Artikkeleista aineistoon on valittu pääkirjoituksia ja Suomen kirjastoseuran kannanottoja sillä perusteella, että niissä käsitellään yleisten kirjastopalvelujen tuottamista.
Aineiston analyysissä käytetään argumentaatioteoreettisia metodeja. Teksteistä pyritään määrittämään argumentoinnin viitekehys, argumentoinnin lähtökohdat eli esisopimus argumentoi-ja ja yleisön välillä sekä argumentoinnin kulku. Eli se miten ja kenelle yleisten kirjastopalvelujen tuottamisesta puhutaan ja miten eri tuotantotapoja perustellaan.
Tutkielman tuloksista on nähtävissä, että kirjastopalvelujen tuottamiseen yhteistyössä niin horisontaalisella kuin vertikaalisellakin tasolla suhtaudutaan myönteisesti läpi aineiston. Mielenkiintoinen havainto on se, että kirjastopalvelujen ulkoistaminen varsinkin yksityisen sektorin tuottamaksi on lähes vaiettu palvelun tuotantotapa aineistossa. Ulkoistamisesta ei puhuta, vaikka samaan aikaan Suomessa on menossa mittava julkisten palvelujen yksityistämisen ja ulkoistamisen suuntaus esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla. Tutkielmassa pyritään pohtimaan myös sitä, miksi ulkoistamiseen ei oteta kantaa.
Tutkimusaineisto koostuu opetusministeriön julkaisemasta Kirjastostrategiasta (2003) ja Suomen Kirjastoseuran julkaiseman Kirjastolehden artikkeleista vuosilta 2000 – 2004. Artikkeleista aineistoon on valittu pääkirjoituksia ja Suomen kirjastoseuran kannanottoja sillä perusteella, että niissä käsitellään yleisten kirjastopalvelujen tuottamista.
Aineiston analyysissä käytetään argumentaatioteoreettisia metodeja. Teksteistä pyritään määrittämään argumentoinnin viitekehys, argumentoinnin lähtökohdat eli esisopimus argumentoi-ja ja yleisön välillä sekä argumentoinnin kulku. Eli se miten ja kenelle yleisten kirjastopalvelujen tuottamisesta puhutaan ja miten eri tuotantotapoja perustellaan.
Tutkielman tuloksista on nähtävissä, että kirjastopalvelujen tuottamiseen yhteistyössä niin horisontaalisella kuin vertikaalisellakin tasolla suhtaudutaan myönteisesti läpi aineiston. Mielenkiintoinen havainto on se, että kirjastopalvelujen ulkoistaminen varsinkin yksityisen sektorin tuottamaksi on lähes vaiettu palvelun tuotantotapa aineistossa. Ulkoistamisesta ei puhuta, vaikka samaan aikaan Suomessa on menossa mittava julkisten palvelujen yksityistämisen ja ulkoistamisen suuntaus esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla. Tutkielmassa pyritään pohtimaan myös sitä, miksi ulkoistamiseen ei oteta kantaa.