Aineenopettajien mediakasvattajuuden perusteet, ihanteet ja arki
TÖLLINEN, AINO (2008)
TÖLLINEN, AINO
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18469
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18469
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani aineenopettajien mediakasvattajuuden perusteita, ihanteita ja arkea. Selvitän, millaisessa mediamaailmassa haastattelemani opettajat elävät ja miten he näkevät nuorten mediamaailman ja -taidot. Perehdyn siihen, mitä opettajat pitävät mediakasvatuksena ja mikä on heidän mielestään sen tavoite. Lopuksi tarkastelen sitä, millaisissa olosuhteissa opettajat voivat mediakasvatusta koulussa toteuttaa ja miten opetus arjessa rakentuu.
Tutkimukseni lähtökohdat ovat mediakulttuuri ja tietoyhteiskunta, jotka edellyttävät nykyihmisiltä monenlaisia mediataitoja. Uusi kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tilanne on synnyttänyt sukupolvien välille uudenlaisia hankauspintoja; nykylapset ja -nuoret ovat kasvaneet aivan erilaisessa mediaympäristössä kuin tämän päivän aikuiset. Konkreettisesti nämä hankauspinnat ottavat yhteen koulussa. Mediakasvatustutkimuksesta kumpuavat mediakasvatukselliset ihanteet ja sitä kautta opetussuunnitelma asettavat yksittäiselle opettajalle monenlaisia vaatimuksia. Mediakasvatuksen käytännön toteuttamiseen vaikuttavat myös koulumaailman rakenteet ja arjen haasteet.
Tutkielmani empiirinen aineisto on koottu haastattelemalla yhteensä kymmentä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opettajaa. Haastatteluaineistoa analysoin teemoittelemalla.
Haastattelemani opettajat osoittautuivat mediakasvatuksen kannalta monella tapaa ihanneopettajiksi. He käyttivät medioita vapaaajallaan monipuolisesti ja toteuttivat koulussa monenlaista mediakasvatusta. He eivät kokeneet elävänsä täysin erilaisessa mediamaailmassa oppilaisiinsa verrattuna.
Haastateltavieni mediakasvatukselliset ihanteet kiteytyivät kriittisyydeksi ja aktiiviseksi toimijuudeksi. Aktiivisella toimijuudella tarkoitan tekemällä oppimista, mediavälineiden haltuunottoa ja hyväksikäyttöä. Opettajien kokemuksista arjessa keskeisenä piirteenä nousi esiin se, että opettajien ikää, koulutusta ja koulussa saatavilla olevaa tekniikkaakin tärkeämpi tekijä mediakasvatuksen toteutumisessa näyttäisi olevan opettajan rohkeus ottaa mediakasvatus osaksi koulutyötä. Koulukulttuurin ja vapaa-ajan välinen raja piirtyi siihen, miten haastateltavani näkivät ”hyvän” ja ”huonon” mediasisällön. Haastateltavani kokivat, että koulun kannalta hyvä mediasisältö on eri asia kuin vapaa-ajan kannalta hyvä mediasisältö. Haastateltavani eivät kokeneet viihteen kuuluvan koulun kannalta hyvään mediasisältöön. Haastateltavani eivät myöskään hyödyntäneet kovinkaan paljon oppilaiden mediakulttuurin merkityksiä osana kouluopetusta.
Avainsanat: mediakasvatus, mediakulttuuri, tietoyhteiskunta, teemahaastattelu, opettaja
Tutkimukseni lähtökohdat ovat mediakulttuuri ja tietoyhteiskunta, jotka edellyttävät nykyihmisiltä monenlaisia mediataitoja. Uusi kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tilanne on synnyttänyt sukupolvien välille uudenlaisia hankauspintoja; nykylapset ja -nuoret ovat kasvaneet aivan erilaisessa mediaympäristössä kuin tämän päivän aikuiset. Konkreettisesti nämä hankauspinnat ottavat yhteen koulussa. Mediakasvatustutkimuksesta kumpuavat mediakasvatukselliset ihanteet ja sitä kautta opetussuunnitelma asettavat yksittäiselle opettajalle monenlaisia vaatimuksia. Mediakasvatuksen käytännön toteuttamiseen vaikuttavat myös koulumaailman rakenteet ja arjen haasteet.
Tutkielmani empiirinen aineisto on koottu haastattelemalla yhteensä kymmentä yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opettajaa. Haastatteluaineistoa analysoin teemoittelemalla.
Haastattelemani opettajat osoittautuivat mediakasvatuksen kannalta monella tapaa ihanneopettajiksi. He käyttivät medioita vapaaajallaan monipuolisesti ja toteuttivat koulussa monenlaista mediakasvatusta. He eivät kokeneet elävänsä täysin erilaisessa mediamaailmassa oppilaisiinsa verrattuna.
Haastateltavieni mediakasvatukselliset ihanteet kiteytyivät kriittisyydeksi ja aktiiviseksi toimijuudeksi. Aktiivisella toimijuudella tarkoitan tekemällä oppimista, mediavälineiden haltuunottoa ja hyväksikäyttöä. Opettajien kokemuksista arjessa keskeisenä piirteenä nousi esiin se, että opettajien ikää, koulutusta ja koulussa saatavilla olevaa tekniikkaakin tärkeämpi tekijä mediakasvatuksen toteutumisessa näyttäisi olevan opettajan rohkeus ottaa mediakasvatus osaksi koulutyötä. Koulukulttuurin ja vapaa-ajan välinen raja piirtyi siihen, miten haastateltavani näkivät ”hyvän” ja ”huonon” mediasisällön. Haastateltavani kokivat, että koulun kannalta hyvä mediasisältö on eri asia kuin vapaa-ajan kannalta hyvä mediasisältö. Haastateltavani eivät kokeneet viihteen kuuluvan koulun kannalta hyvään mediasisältöön. Haastateltavani eivät myöskään hyödyntäneet kovinkaan paljon oppilaiden mediakulttuurin merkityksiä osana kouluopetusta.
Avainsanat: mediakasvatus, mediakulttuuri, tietoyhteiskunta, teemahaastattelu, opettaja