Kulttuurien välissä. Kansallinen identiteetti Sofi Oksasen romaanissa Stalinin lehmät ja Tõnu Õnnepalun romaanissa Joonatanin kirja
TURUNEN, ANNA (2008)
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18467
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18467
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan yksilön kansallista identiteettiä kahdessa romaanissa, Sofi Oksasen Stalinin lehmissä (2003) ja Tõnu Õnnepalun Joonatanin kirjassa (1998, suom. Juhani Salokannel; alkuteos Hind, 1995). Molemmat romaanit kuvaavat Neuvostoliiton romahtamisen ja Viron uudelleenitsenäistymisen aikaa. Kummassakin teoksessa tärkeäksi teemaksi nousee identiteetti – yhtäältä sen rakentaminen, toisaalta sen hajanaisuus.
Teoreettisena kehyksenä tutkimuksessa kulkee Stuart Hallin postmoderni identiteettiteoria. Keskeisiä ovat myös postmodernia niin kirjallisuuden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta käsittelevät lähteet sekä erityisesti suomalaisessa kulttuurintutkimuksessa käyty keskustelu kansallisuudesta. Lähtökohtana kansallisen identiteetin tarkasteluun on Stuart Hallin ajatus, jonka mukaan identiteetti perustuu eron tekemiseen minän ja Toisen välillä. Kansakunta nähdään kuvitteellisena yhteisönä, johon sen jäsenet pyrkivät identifioitumaan.
Tutkielmassa pohditaan, millä tavalla ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri heijastuvat yksilön identiteettiin. Analyysi on paitsi tekstilähtöistä myös kontekstualisoivaa. Tutkittavat fiktiiviset henkilöt Stalinin lehmien Anna ja Joonatanin kirjan Joonatan nähdään hybrideinä, joiden identiteetti rakentuu idän ja lännen merkitysten väliin. Itä ja länsi ovat teosten maailmassa maantieteellisesti ja mentaalisesti latautuneita käsitteitä.
Annan ja Joonatanin kansallinen identiteetti oletetaan kompleksiseksi prosessiksi, minkä vuoksi analyysi laajenee identiteetin moniin eri osatekijöihin. Tarkasteltavana ovat henkilöiden ikä, sukupuoli ja seksuaalisuus sekä niiden kytkös kansallisuuteen. Huomionsa saavat niin ikään kansallisuuteen liittyvät ylpeyden, häpeän ja toiseuden tunnot. Lisäksi Annaa ja Joonatania tarkastellaan ja tulkitaan postmoderneina subjekteina.
Kaunokirjallisuuden fiktiiviset identiteetit ilmentävät, millä tavalla kansallisuus kunakin aikana nähdään ja esitetään. Tutkielma pyrkii osaltaan selvittämään, miten kaunokirjallisuus voi osallistua kansallisen identiteetin tuottamiseen.
Tutkielman avainsanoja: kansallinen identiteetti, kansallisuus, postmoderni subjekti, postmoderni identiteettiteoria, hybridi, toiseus, Viro, virolainen nykykirjallisuus
Teoreettisena kehyksenä tutkimuksessa kulkee Stuart Hallin postmoderni identiteettiteoria. Keskeisiä ovat myös postmodernia niin kirjallisuuden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta käsittelevät lähteet sekä erityisesti suomalaisessa kulttuurintutkimuksessa käyty keskustelu kansallisuudesta. Lähtökohtana kansallisen identiteetin tarkasteluun on Stuart Hallin ajatus, jonka mukaan identiteetti perustuu eron tekemiseen minän ja Toisen välillä. Kansakunta nähdään kuvitteellisena yhteisönä, johon sen jäsenet pyrkivät identifioitumaan.
Tutkielmassa pohditaan, millä tavalla ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri heijastuvat yksilön identiteettiin. Analyysi on paitsi tekstilähtöistä myös kontekstualisoivaa. Tutkittavat fiktiiviset henkilöt Stalinin lehmien Anna ja Joonatanin kirjan Joonatan nähdään hybrideinä, joiden identiteetti rakentuu idän ja lännen merkitysten väliin. Itä ja länsi ovat teosten maailmassa maantieteellisesti ja mentaalisesti latautuneita käsitteitä.
Annan ja Joonatanin kansallinen identiteetti oletetaan kompleksiseksi prosessiksi, minkä vuoksi analyysi laajenee identiteetin moniin eri osatekijöihin. Tarkasteltavana ovat henkilöiden ikä, sukupuoli ja seksuaalisuus sekä niiden kytkös kansallisuuteen. Huomionsa saavat niin ikään kansallisuuteen liittyvät ylpeyden, häpeän ja toiseuden tunnot. Lisäksi Annaa ja Joonatania tarkastellaan ja tulkitaan postmoderneina subjekteina.
Kaunokirjallisuuden fiktiiviset identiteetit ilmentävät, millä tavalla kansallisuus kunakin aikana nähdään ja esitetään. Tutkielma pyrkii osaltaan selvittämään, miten kaunokirjallisuus voi osallistua kansallisen identiteetin tuottamiseen.
Tutkielman avainsanoja: kansallinen identiteetti, kansallisuus, postmoderni subjekti, postmoderni identiteettiteoria, hybridi, toiseus, Viro, virolainen nykykirjallisuus