Les expressions déictiques dans le texte journalistique

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee deiktisten ilmaisujen käyttöä ja niiden funktioita lehtitekstissä. Ison suomen kieliopin (2004:1363) mukaan deiksis on nimitys sellaisten sanojen ja kieliopillisten ainesten viittaavalle tehtävälle, jotka suhteuttavat ilmauksen puhehetken kontekstiin. Deiksikseen kuuluvat persoonadeiksis eli persoonapronominit, demonstratiivideiksis eli demonstratiivipronomit sekä temporaalinen ja spatiaalinen deiksis eli kulloisenkin puhetilanteen perusteella määrittyvät ajan ja paikan ilmaukset kuten huomenna ja täällä.

Teoreettisena kehyksenä on pääasiallisesti Emile Benvenisten teoria deiksiksestä. Lisäksi muun muassa Anne Reboulin & Jacques Moeschlerin, Jean-Michel Gouvardin ja Michel Charolles’in teokset ovat olleet avuksi aineiston analyysissä. Korpus koostuu L’Expressin verkkoversiossa, Le Monden verkkoversiossa ja Aamulehdessä julkaistuista teksteistä.

Tutkielmassani vertaan suomen ja ranskan temporaalideiksistä. Tuloksena korpuksen perusteella on, että ranskan kielessä temporaaliadverbien käyttö määräytyy selkeämmin verbin aikamuodon mukaan, esimerkiksi passé simplen kanssa sopivat vain tietyt adverbit. Suomen kielessä järjestelmä on joustavampi ja adverbin valinta riippuu ennen kaikkea kontekstista. Korpuksen perusteella totesin myös, että spatiaaliadverbeja, esimerkiksi voilà ja ici voidaan käyttää sekä konkreettisessa että abstraktissa merkityksessä. Deiktisten elementtien käytössä on havaittavissa merkityksen liukumia: Ilmaisun alkuperäinen deiktinen funktio hälventyy kun deiktistä elementtiä käytetään artikkelin tilalla tai metaforisesti.

Eräs Benvenisten deiksisteorian pääkäsite on ”kolmas persoona” (troisième personne). Tutkielmassa käsittelen ranskan kielen on-pronominia Benvenisten teorian valossa. Korpuksesta kävi ilmi, että on ei ole osa kolmatta persoonaa Benvenisten tarkoittamassa mielessä, sillä sitä voidaan käyttää myös je- tai nous-pronominin asemesta. Näennäisesti passiivirakenteinen on voi olla myös toimittajan peiteasuna hänen esittäessään omia mielipiteitään.

Tutkielman kohdealueita ovat myös ensyklopedinen deiksis, deiktiset ilmaisut ja niiden funktiot toimittajan käyttämissä sitaateissa sekä deiktisten elementtien avulla ilmaistu intertekstuaalisuus. Tutkin myös toimittajan tapaa käyttää deiktisiä ilmaisuja omien mielipiteidensä tai esimerkiksi ironian ilmaisemiseen ja toimittajan muita tapoja olla läsnä tekstissään. Tässä kohtaa tutkimus käsittelee myös deiksiksen ulkopuolisia elementtejä.

Asiasanat: deiksis, deiktinen, lehtiteksti, intertekstuaalisuus, ranska