Peruspalveluohjelma rahoitusperiaatteen toteuttajana
TEITTINEN, JUSSI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TEITTINEN, JUSSI
2008
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-27Tiivistelmä
Uusi perustuslakimme tuli voimaan 1.3.2000, kumoten samalla vuoden 1919 Suomen Hallitusmuodon. Perustuslaissa on määritelty julkiselle vallalle kuuluva vastuu kansalaisten tiettyjen peruspalvelujen turvaamisesta. Perustuslaissa säädetään erikseen oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen ja oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnat vastaavat kansalaisten kannalta tärkeimpien peruspalvelujen järjestämisestä. Yleisesti peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluja.
Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmaan. Peruspalveluohjelman tarkoituksena on muun muassa edistää peruspalvelujen saatavuutta sekä toteuttaa rahoitusperiaatetta. Peruspalveluohjelma liittyy olennaisesti valtion käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, josta annettu määräaikainen laki tuli voimaan 23.2.2007. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kunta- ja palvelurakenneuudis-tuksesta annetun lain (169/2007) 11 §:n mukaisesti peruspalveluohjelma lakisääteistettiin 1.1.2008. Tämä toteutettiin muuttamalla kuntalakia (laki kuntalain muuttamisesta 1375/2007). Peruspalveluohjelman rakenne ja sisältö on säädetty kuntalain 8a §:ssä.
Valtion ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä on säädetty kuntalain 8 §:ssä. Toteutetulla kuntalain muutoksella peruspalveluohjelmasta tuli osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä. Kuntalain muutetussa 8.3 §:ssä todetaan, että kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Valtion ja kuntien välinen suhde on ankkuroitu perustuslailliseen järjestelmäämme, johon liittyy myös rahoitusperiaate ja sen toteuttaminen.
Kuntien itsehallinnollinen asema määritellään perustuslain 121 §:ssä. Perustuslaissa on nyt kirjattuna kuntien verotusoikeus, ja periaate, että kuntien tehtävistä säädetään lailla. Perustus-lakiin tai alemman asteiseen lainsäädäntöömme ei kuitenkaan sisälly oikeudellista normia rahoitusperiaatteesta. Rahoitusperiaatteeseen kuuluu, että kuntien voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin tehtäviin, jotka on kunnille annettu perustuslaissa tai muussa laissa.
Tutkimustehtävänäni on lainopillisesti eli oikeusdogmaattisesti selvittää peruspalveluohjelman merkitys ohjausvälineenä valtio–kunta -suhteessa. Tarkastelen tutkimuskysymystäni kuntien oikeudellisen aseman määrittelynä peruspalveluohjelmamenettelyssä sekä kuinka kuntien talouden autonomisuus toteutuu peruspalveluiden järjestämisessä.
Peruspalveluohjelma on vahva ohjausväline määriteltäessä kuntien vastuulla olevaa peruspalvelujen järjestämistä ja niiden rahoitusta. Kuntien asema on neuvottelullisesti heikko ja sitä heikentää perustuslaintasoisen normin puuttuminen rahoitusperiaatteen määrittelyssä. Toisaalta nykyinen, dualistinen käsitys kuntien tehtäväjaotuksessa ei ole enää riittävä määrittelyperuste jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Muutosta yhteiskuntamme eri tasoille aiheuttaa sekä laajeneva Euroopan unioni että globalisaatio yleisesti.
Asiasanat: peruspalvelubudjetti, peruspalveluohjelmamenettely, peruspalveluohjelma, perus-palvelut ja rahoitusperiaate
Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmaan. Peruspalveluohjelman tarkoituksena on muun muassa edistää peruspalvelujen saatavuutta sekä toteuttaa rahoitusperiaatetta. Peruspalveluohjelma liittyy olennaisesti valtion käynnistämään kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, josta annettu määräaikainen laki tuli voimaan 23.2.2007. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kunta- ja palvelurakenneuudis-tuksesta annetun lain (169/2007) 11 §:n mukaisesti peruspalveluohjelma lakisääteistettiin 1.1.2008. Tämä toteutettiin muuttamalla kuntalakia (laki kuntalain muuttamisesta 1375/2007). Peruspalveluohjelman rakenne ja sisältö on säädetty kuntalain 8a §:ssä.
Valtion ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä on säädetty kuntalain 8 §:ssä. Toteutetulla kuntalain muutoksella peruspalveluohjelmasta tuli osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä. Kuntalain muutetussa 8.3 §:ssä todetaan, että kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Valtion ja kuntien välinen suhde on ankkuroitu perustuslailliseen järjestelmäämme, johon liittyy myös rahoitusperiaate ja sen toteuttaminen.
Kuntien itsehallinnollinen asema määritellään perustuslain 121 §:ssä. Perustuslaissa on nyt kirjattuna kuntien verotusoikeus, ja periaate, että kuntien tehtävistä säädetään lailla. Perustus-lakiin tai alemman asteiseen lainsäädäntöömme ei kuitenkaan sisälly oikeudellista normia rahoitusperiaatteesta. Rahoitusperiaatteeseen kuuluu, että kuntien voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin tehtäviin, jotka on kunnille annettu perustuslaissa tai muussa laissa.
Tutkimustehtävänäni on lainopillisesti eli oikeusdogmaattisesti selvittää peruspalveluohjelman merkitys ohjausvälineenä valtio–kunta -suhteessa. Tarkastelen tutkimuskysymystäni kuntien oikeudellisen aseman määrittelynä peruspalveluohjelmamenettelyssä sekä kuinka kuntien talouden autonomisuus toteutuu peruspalveluiden järjestämisessä.
Peruspalveluohjelma on vahva ohjausväline määriteltäessä kuntien vastuulla olevaa peruspalvelujen järjestämistä ja niiden rahoitusta. Kuntien asema on neuvottelullisesti heikko ja sitä heikentää perustuslaintasoisen normin puuttuminen rahoitusperiaatteen määrittelyssä. Toisaalta nykyinen, dualistinen käsitys kuntien tehtäväjaotuksessa ei ole enää riittävä määrittelyperuste jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Muutosta yhteiskuntamme eri tasoille aiheuttaa sekä laajeneva Euroopan unioni että globalisaatio yleisesti.
Asiasanat: peruspalvelubudjetti, peruspalveluohjelmamenettely, peruspalveluohjelma, perus-palvelut ja rahoitusperiaate