Tulos- ja kehityskeskustelut. Keskustelujen hyödyllisyys tulevan Kanta-Hämeen poliisilaitoksen miehistön kokemana
TALKA, JUHA (2008)
2008
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18455
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18455
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ensin perehtyä ilmiöön nimeltä tulos- ja kehityskeskustelu. Empiirisen tutkimuksen tarkoitus oli selvittää tulos- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokeminen oman ammattitaidon kehittymisen ja oman suoritustason parantamisen kannalta miehistön keskuudessa. Tutkimuksen kohteena oli Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan poliisilaitokset, joista 1.1.2009 muodostetaan Kanta-Hämeen poliisilaitos. Kyselylomake annettiin kaikille 181 poliisimiehistöön kuuluvalle, joista 87 palautti lomakkeen.
Tämän tutkimuksen mukaan vain muutama koki keskustelut hyödyllisinä oman osaamisensa kehittymisen tai oman työsuorituksensa parantamisen kannalta. Tavoitteita ei myöskään aseteta keskusteluissa eikä tavoitteiden saavuttamista seurata. Vain joka kymmenes oli tyytyväinen nykyiseen arviointitapaan ja alle puolet halusi käydä keskusteluja jatkossakin. Keskustelujen jälkeen vain alle kolmannes tiesi mitä häneltä odotettiin tulevalla tarkastelukaudella.
Toimenpidesuosituksia tämän tutkimuksen perusteella on, että esimiesten on otettava keskustelut vakavasti, mikäli niitä halutaan jatkossakin käydä. Keskusteluissa on pyrittävä sopimaan asioista ja niiden on myös johdettava tuloksiin sekä esimiesten että arvioitavien taholta. Tässä mielessä seurannan merkitys tulee jatkossa korostumaan, sillä se antaa pohjaa arvioinnin suorittamiselle ja varmistaa sovittujen asioiden toteutumisen. Keskusteluihin on myös molempien osapuolten valmistauduttava ja pyrittävä tasavertaiseen, syvälliseen keskusteluun, sillä tämän tutkimuksen perusteella tasavertaiseksi keskustelijoiksi esimiehensä kanssa itsensä kokeneet olivat myös kokeneet keskustelut hyödyllisempinä itsensä kannalta. Joka tapauksessa muutoksen tarve on ilmeinen.
Avainsanat: tuloskeskustelu, kehityskeskustelu, palkkausjärjestelmä, henkilöstöarviointi, johtaminen, poliisi
Tämän tutkimuksen mukaan vain muutama koki keskustelut hyödyllisinä oman osaamisensa kehittymisen tai oman työsuorituksensa parantamisen kannalta. Tavoitteita ei myöskään aseteta keskusteluissa eikä tavoitteiden saavuttamista seurata. Vain joka kymmenes oli tyytyväinen nykyiseen arviointitapaan ja alle puolet halusi käydä keskusteluja jatkossakin. Keskustelujen jälkeen vain alle kolmannes tiesi mitä häneltä odotettiin tulevalla tarkastelukaudella.
Toimenpidesuosituksia tämän tutkimuksen perusteella on, että esimiesten on otettava keskustelut vakavasti, mikäli niitä halutaan jatkossakin käydä. Keskusteluissa on pyrittävä sopimaan asioista ja niiden on myös johdettava tuloksiin sekä esimiesten että arvioitavien taholta. Tässä mielessä seurannan merkitys tulee jatkossa korostumaan, sillä se antaa pohjaa arvioinnin suorittamiselle ja varmistaa sovittujen asioiden toteutumisen. Keskusteluihin on myös molempien osapuolten valmistauduttava ja pyrittävä tasavertaiseen, syvälliseen keskusteluun, sillä tämän tutkimuksen perusteella tasavertaiseksi keskustelijoiksi esimiehensä kanssa itsensä kokeneet olivat myös kokeneet keskustelut hyödyllisempinä itsensä kannalta. Joka tapauksessa muutoksen tarve on ilmeinen.
Avainsanat: tuloskeskustelu, kehityskeskustelu, palkkausjärjestelmä, henkilöstöarviointi, johtaminen, poliisi