Virtuaaliyhteisöt ja tietotekniikan oppiminen yläasteikäisten nuorten elämässä

Abstract

Lapset ja nuoret käyttävät runsaasti aikaa tietokoneiden ja internetin erilaisten yhteisöllisten palvelujen parissa. Samalla heille tarjoutuu mahdollisuus oppia erilaisia taitoja kuten sosiaalisuutta, kielitaitoja ja tietotekniikkaan liittyviä taitoja. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, millä tavalla oppilaat katsoivat oppineensa tietojenkäsittelyyn ja tietokoneiden käyttöön liittyvät taitonsa ja liittyikö oppiminen jotenkin toimintaan virtuaaliyhteisöissä. Selvitin myös nuorten ajankäyttöä internetissä ja sitä millaisissa yhteisöissä nuoret etupäässä aikaansa kuluttivat.

Tulokset osoittivat, että yläasteikäiset nuoret tytöt käyttivät eniten aikaa erilaisten galleriatyyppisten palvelujen ja pojat peliharrastusten parissa. Tietokoneen käyttötaitoja nuoret katsoivat oppineensa eniten kotioloissa itsenäisesti harrastaen. Tietoteknisiä taitoja kerrottiin opitun myös virtuaaliyhteisöissä. Usein taidot liittyivät tietokoneen käyttöön ja viihteeseen. Erilaiset virtuaaliyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden myös syvälliseen tietotekniikan oppimiseen, jos nuorella riittää motivaatiota. Syvällisesti tietotekniikkaa virtuaaliyhteisöissä oppineita näyttää tutkimukseni perusteella olevan alle 5 prosenttia nuorista.

Kouluopetuksella on kuitenkin tärkeä sijansa tietotekniikan oppimisessa. Tämä korostuu esimerkiksi opiskeltaessa tietokoneen ajokorttivaatimusten mukaisia sisältöjä. Tutkimukseni perusteella tietotekniikan ja viestinnän opetuksessa kannattaa mielestäni käyttää hyväksi nuorten kiinnostusta erilaisiin virtuaaliyhteisöihin. Tietotekniikassa opittujen tietojen ja taitojen siirtäminen varsinaisen oppiaineen ulkopuolelle helpottuu oppimisen tapahtuessa tietyllä tavalla ”tavanomaisten työtehtävien” yhteydessä vapaa-ajaltakin tutussa ympäristössä.

Avainsanat: virtuaaliyhteisö, harrastusyhteisö, käytäntöyhteisö, sosiaalinen oppiminen, tietotekniikan oppiminen, kuvagalleriat, verkkopeliyhteisöt