TÄHÄN JÄÄ KOUKKUUN - MOTIVOITUMINEN PILATES -HARJOITTELUUN
RASK, MARJO (2008)
2008
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18432
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18432
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee motivoitumista Pilates -harjoitteluun. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella syitä Pilates -harjoittelun aloittamiseen, motivoitumista Pilates -harjoitteluun liikuntamotivaatioteorian näkökulmasta, sitoutumista Pilatekseen sekä todennäköisyyttä yhden, 5, ja 10 vuoden kuluttua jatkaa Pilates -harrastusta.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui 156 Pilates Place Tampereessa matto- ja/tai laitetunnilla kävijästä. Tutkimukseen osallistui 145 naista ja 9 miestä. Keski-ikä aineistossa oli 47 vuotta. Kyselytutkimus suoritettiin marraskuussa 2007. Motivoitumista Pilatekseen mitattiin Tony Morrisin kehittämän Recreational Exercise Motivation Measure (REMM) -mittarin suomennetulla ja tätä tutkimusta varten muokatulla mittarilla.
Tutkimuksen sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla ja mittarin validiteetin tarkastelussa käytettiin pääkomponenttianalyysia. Tuloksia analysoitiin Pearsonin khi2
-testillä, Fisherin tarkalla testillä, Mann-Whitneyn testillä, mediaanitestillä sekä toistettujen mittausten varianssianalyysillä.
Kysyttäessä syitä Pilateksen aloittamiselle saatiin tärkeimmäksi syyksi särkyjen ja vaivojen väheneminen. Mielenkiintoista oli, että iäkkäin ikäkvartiili eli yli 56 -vuotiaat kärsivät tämän tutkimuksen mukaa hyvin vähän säryistä. Särystä kärsivät tilastollisesti merkittävästi enemmän keski-ikäiset eli 37-56 -vuotiaat.
Tarkasteltaessa motivaatiota voidaan todeta, että naiset viihtyvät miehiä paremmin Pilates -tunneilla ja naiset kokevat psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin miehet. Mielenkiintoinen tulos on myös se, että koulutuksen lisääntyessä ulkonäön merkitys pyrkii laskemaan. Tähän voi olla syynä iän vaikutus ja nuorten suurempi huoli ulkonäöstä.
Syyt Pilatekseen sitoutumiselle koettiin voimakkaiksi. Tärkeimmäksi syyksi nousi hyvinvointi. Pilateksen koettiin parantavan sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Myös kehon vahvistuminen ja särkyjen ja jäykkyyden väheneminen koettiin merkittäviksi sitoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Syinä, jotka vaikuttavat mahdollisesti Pilates -harrastuksen lopettamiseen, mainittiin ikä ja Pilateksen harrastamisen kalleus.
Tässä tutkimuksessa liikuntamotivaatio mittarin taustalla oleva liikuntamotivaatioteoria ei täysin toiminut. Pieni otoskoko, naisvaltainen otos ja mittarin muokkaaminen eivät mahdollista tulosten yleistettävyyttä. Pilates -motivaation mittaamiseen tulisi kehittää paremmin sopiva mittari.
Asiasanat: liikuntamotivaatio, sitoutuminen, liikuntaharrastuneisuus, Pilates -menetelmä
Tutkimuksen kohdejoukko koostui 156 Pilates Place Tampereessa matto- ja/tai laitetunnilla kävijästä. Tutkimukseen osallistui 145 naista ja 9 miestä. Keski-ikä aineistossa oli 47 vuotta. Kyselytutkimus suoritettiin marraskuussa 2007. Motivoitumista Pilatekseen mitattiin Tony Morrisin kehittämän Recreational Exercise Motivation Measure (REMM) -mittarin suomennetulla ja tätä tutkimusta varten muokatulla mittarilla.
Tutkimuksen sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla ja mittarin validiteetin tarkastelussa käytettiin pääkomponenttianalyysia. Tuloksia analysoitiin Pearsonin khi2
-testillä, Fisherin tarkalla testillä, Mann-Whitneyn testillä, mediaanitestillä sekä toistettujen mittausten varianssianalyysillä.
Kysyttäessä syitä Pilateksen aloittamiselle saatiin tärkeimmäksi syyksi särkyjen ja vaivojen väheneminen. Mielenkiintoista oli, että iäkkäin ikäkvartiili eli yli 56 -vuotiaat kärsivät tämän tutkimuksen mukaa hyvin vähän säryistä. Särystä kärsivät tilastollisesti merkittävästi enemmän keski-ikäiset eli 37-56 -vuotiaat.
Tarkasteltaessa motivaatiota voidaan todeta, että naiset viihtyvät miehiä paremmin Pilates -tunneilla ja naiset kokevat psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin miehet. Mielenkiintoinen tulos on myös se, että koulutuksen lisääntyessä ulkonäön merkitys pyrkii laskemaan. Tähän voi olla syynä iän vaikutus ja nuorten suurempi huoli ulkonäöstä.
Syyt Pilatekseen sitoutumiselle koettiin voimakkaiksi. Tärkeimmäksi syyksi nousi hyvinvointi. Pilateksen koettiin parantavan sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Myös kehon vahvistuminen ja särkyjen ja jäykkyyden väheneminen koettiin merkittäviksi sitoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Syinä, jotka vaikuttavat mahdollisesti Pilates -harrastuksen lopettamiseen, mainittiin ikä ja Pilateksen harrastamisen kalleus.
Tässä tutkimuksessa liikuntamotivaatio mittarin taustalla oleva liikuntamotivaatioteoria ei täysin toiminut. Pieni otoskoko, naisvaltainen otos ja mittarin muokkaaminen eivät mahdollista tulosten yleistettävyyttä. Pilates -motivaation mittaamiseen tulisi kehittää paremmin sopiva mittari.
Asiasanat: liikuntamotivaatio, sitoutuminen, liikuntaharrastuneisuus, Pilates -menetelmä