Kullervon kahdet kasvot - Elias Lönnrotin Kullervon ja J.R.R. Tolkienin Túrin Turambarin hahmot myyttikriittisesti tarkasteltuina

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kahta kirjallista hahmoa, Elias Lönnrotin Kalevalan Kullervoa ja J.R.R. Tolkienin Children of Húrin -teoksen Túrin Turambaria. Työssä selvitetään, millaisia myyttisiä sankareita he ovat. Kohdetekstejä analysoidaan hyödyntäen psykoanalyyttisen myyttikritiikin teorioita. Tutkimuksen runkona on Joseph Campbellin teoksessaan The Hero with a Thousand Faces (1949) esittelemä myyttisen sankarin matkaa tarkasteleva jaottelu ja C.G. Jungin arkkityyppiteoria. Tarkastelussa käytetään apuna mieskriittistä luentaa torjumaan Campbellin ja Jungin teorioihin sisäänrakennetun heteronormatiivisen, maskuliinista hegemoniaa toistavan maailmankuvan ohjaavaa vaikutusta tutkimustuloksiin. Mieskriittinen luenta pyrkii tunnistamaan malleja, joilla maskuliinisuutta rakennetaan. Työssä pohditaan, miten kummassakin tarinassa näkyvät miehen rooleihin liittyvät odotukset.

Tutkimuksen kirjallisuusnäkemys on intertekstuaalinen. Kohdetekstien geneettiseen yhteyteen ei tutkimuksessa kiinnitä huomiota, vaan tekstejä tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja muihin mahdollisiin subteksteihin. Muuttuuko sankarihahmo, kun Elias Lönnrotin Kullervosta tulee J.R.R. Tolkienin Túrin Turambar? Tämän selvittämiseksi tarkastellaan eroaako tekstien tapa kertoa ja jos eroaa niin miten.

Kullervon ja Túrin Turambarin hahmojen tarkastelua syvennetään ja laajennetaan psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen keinoin. Hahmoja tarkastellaan kuolemanvietin ja häpeän käsitteiden avulla ja pohditaan, miten heidän toimintansa motivoituu niiden kautta tulkittuna.

Tutkielman avainsanoja: Kullervo, Kalevala, Túrin, Children of Húrin, myytti, arkkityyppi, kognitiivinen metafora, skeema, tragedia, ironia, satiiri, metafora, metonymia, pars pro toto, spectre, kuolemanvietti, Thanatos, Eros