Opiskelijapalaute opetusjärjestelyiden suunnannäyttäjänä? Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli Tapaus Hämeen ammattikorkeakoulu
PIIKKILÄ, TUULIKKI (2008)
2008
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18422
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18422
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijapalautteella vaikutetaan oppilaitoksen opetusjärjestelyihin sekä ymmärtää sosiaalinen todellisuus opiskelijapalautetta käsiteltäessä ja siitä päätöksiä tehtäessä. Edelleen tavoitteena oli ymmärtää, minkälaisen merkitysverkkojen osa opiskelijapalaute on. Opiskelijapalautteen keräämistä ja päätöksentekoa tarkastellaan oppilaitoksen näkökulmasta.
Laadullisen tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi Hämeen ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin teknistä, kaupallista ja hoiva-alaa edustavilta koulutusohjelmajohtajilta. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella näytteellä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa teemoittelemalla ja tyypittelemällä rakennettiin opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli. Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli rakentuu kahdesta komponentista: vaikuttamismahdollisuudet omaavalle palautteelle asetetuista kriteereistä ja oppilaitoksen päätöksentekoprosessien tuntemuksesta. Tutkimusote oli eksploratiivinen.
Parhaat vaikuttamismahdollisuudet katsottiin olevan opiskelijapalautteella, jota annettiin opetusjärjestelyiden käytännön toteutukseen liittyen. Selkeästi haasteellisimpina opiskelijapalautetta koskevissa kriteereissä tunnistettiin opiskelijan kyky kriittiseen (itse-) reflektioon sekä kokonaisuuden hahmottamiseen. Tutkimustulosten perusteella opiskelijan käyttämällä palautteenantokanavalla ei juuri ollut merkitystä palautteen huomioimisessa.
Opiskelijapalautetta koskeva päätöksenteko jakautui kahdelle tasolle. Mikäli palaute koski opetusjärjestelyitä, siihen pystyttiin reagoimaan koulutusohjelman sisällä. Mikäli palaute koski opetussuunnitelman rakenteellisia muutoksia, niiden päätöksenteko tapahtui oppilaitoksen ylimmällä tasolla.
Tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että opiskelijan mahdollisuudet tulla palautteellaan kuulluksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ovat hyvät. Vaikuttamiskanavia on useita. Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli voi toimia välineenä sille, että oppilaitoksen sisällä käydään myös jatkossa rakentavaa keskustelua oppilaitoksen ja opiskelijan yhteistyön tiivistämisestä ja palautteen inhimillisten vaikutusten aktiivisena pitämisestä.
Avainsanat: Dialogi, oppilaitos, oppiminen, palautejärjestelmät, päätöksenteko, yhteistyö
Laadullisen tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi Hämeen ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin teknistä, kaupallista ja hoiva-alaa edustavilta koulutusohjelmajohtajilta. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisella näytteellä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa teemoittelemalla ja tyypittelemällä rakennettiin opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli. Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli rakentuu kahdesta komponentista: vaikuttamismahdollisuudet omaavalle palautteelle asetetuista kriteereistä ja oppilaitoksen päätöksentekoprosessien tuntemuksesta. Tutkimusote oli eksploratiivinen.
Parhaat vaikuttamismahdollisuudet katsottiin olevan opiskelijapalautteella, jota annettiin opetusjärjestelyiden käytännön toteutukseen liittyen. Selkeästi haasteellisimpina opiskelijapalautetta koskevissa kriteereissä tunnistettiin opiskelijan kyky kriittiseen (itse-) reflektioon sekä kokonaisuuden hahmottamiseen. Tutkimustulosten perusteella opiskelijan käyttämällä palautteenantokanavalla ei juuri ollut merkitystä palautteen huomioimisessa.
Opiskelijapalautetta koskeva päätöksenteko jakautui kahdelle tasolle. Mikäli palaute koski opetusjärjestelyitä, siihen pystyttiin reagoimaan koulutusohjelman sisällä. Mikäli palaute koski opetussuunnitelman rakenteellisia muutoksia, niiden päätöksenteko tapahtui oppilaitoksen ylimmällä tasolla.
Tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että opiskelijan mahdollisuudet tulla palautteellaan kuulluksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ovat hyvät. Vaikuttamiskanavia on useita. Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuuksienmalli voi toimia välineenä sille, että oppilaitoksen sisällä käydään myös jatkossa rakentavaa keskustelua oppilaitoksen ja opiskelijan yhteistyön tiivistämisestä ja palautteen inhimillisten vaikutusten aktiivisena pitämisestä.
Avainsanat: Dialogi, oppilaitos, oppiminen, palautejärjestelmät, päätöksenteko, yhteistyö