Balboa Observer-Picayune, Television without Pity, and the Audiovisual Translator: Two Case Studies of Seeking Information among Online Fan Communities

Abstract

Tutkielmassa käsiteltiin kahta yhdysvaltalaista televisiosarjaa ja miten näiden epäviralliset internetfaniyhteisöt keräävät sarjaan liittyvää tietoa, mikä saattaisi auttaa audiovisuaalisia kääntäjiä heidän työssään. Tapaustutkimuksina olivat kaksi televisiosarja-internetsivusto-paria: Sukuvika (Arrested Development) ja Balboa Observer-Picayune -kotisivu, ja Veronica Mars ja Television without Pity -keskusteluryhmä.

Tutkielman lähtökohtana oli oletus, että internetsivustoilla televisiosarjoista kerätään ja keskustellaan mitä erinäisimpiä asioita, ja että audiovisuaaliset kääntäjät voivat hyötyä näistä aktiviteeteista. Oletusta pohjustettiin esittämällä tiedonhankintatapoja Savolaisen, Ellisin, Wilsonin, Marchioninin ja Choon malleista. Näin osoitettiin, että audiovisuaaliset kääntäjät hyötyvät “lupaavissa tietoympäristöissä”. Schäffnerin, Neubertin ja Beebyn et al. käännöspätevyyden malleista etsittiin tiedonhankintaa sivuavia pätevyyksiä. Virtuaalisten yhteisöjen tiedonhankinnan ja -jakamisen malleilla perusteltiin, että audiovisuaalisten kääntäjien “lupaavat tietoympäristöt” ovat internetfaniyhteisöt. Fanitutkimuksen kautta pohditaan lyhyesti faneja ja heidän toimintaansa. Taustakartoituksen lopetti teoriat television sarjallistuneesta ja intertekstuaalisesta luonteesta. Teoriakehyksen avulla luotiin kuva television, internetfanien ja audiovisuaalisten kääntäjien tiedontarpeiden nykytilanteesta.

Ensimmäisenä tapaustutkimuksena oli Sukuvika ja sarjan fanien luoma Balboa Observer-Picayune -kotisivu. Tutkimuksen metodina oli sisällönanalyysi Sukuvian jaksosta “S. O. B.s” ja jaksoa käsittelevistä kotisivuosioista. Toisena tapaustutkimuksena oli Veronica Mars ja Television without Pity -keskusteluryhmä. Tämänkin tapauksen metodina oli sisällönanalyysi Veronica Marsin jaksosta “Ain't No Magic Mountain High Enough” ja jakson Television without Pityllä olevan keskustelulinjaston viesteistä. Sisällönanalyysissä käytettiin Askwithin intertekstuaalista teoriaa, jossa on neljä kategoriaa: intertekstuaalisuus (yleiset populaarikulttuuriviittaukset), horisontaalinen intratekstuaalisuus (sarjaan itseensä kohdistuvat viittaukset samassa mediassa), vertikaalinen intratekstuaalisuus (sarjaan itseensä kohdistuvat viittaukset eri mediassa) ja ekstratekstuaalisuus (fanit tulkitsevat sarjan fiktiivisiä tapahtumia ulkopuolisen tiedon kautta).

Tapaustutkimukset paljastivat, että internetyhteisöt soveltuvat parhaiten horisontaalisen intratekstuaalisuuden kartoittamiseen. Faniyhteisöt keskittyvät suhteellisesti vähiten intertekstuaalisiin viittauksiin. Tutkielma esittää, että fanien internetyhteisöt ovat yhä tärkeämpiä lähteitä audiovisuaalisille kääntäjille, sillä alati kiristyvät kääntämisaikataulut nostavat fanien aktiviteettien hyödyllisyyttä.

Avainsanat: televisio-ohjelmat, tiedonhankinta, keskusteluryhmät, kotisivut, ihailijat, audiovisuaalinen kääntäminen