Horjahduksia ydintehtävästä? Politiikka ja poliittisuus kahden ammattiyhdistyslehden sivuilla
ONNELA, TUA (2008)
ONNELA, TUA
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18411
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18411
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattiyhdistyslehtien politiikkaa sanan molemmissa merkityksissä: poliittista sektoria koskevina asioina ja muiden yhteiskunnallisten asioiden poliittisena käsittelynä. Tutkimus kertoo myös laajemmin ammattiyhdistyslehtien roolista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tarkasteltaviksi ammattiyhdistyslehdiksi on valittu Metalliliiton Ahjo ja Palvelualojen ammattiliiton PAM-lehti. Näistä tutkitaan yhteensä 12 lehden jutut määrällisen sisällönanalyysin avulla. Analyysi rakentuu neljän teeman ympärille: mitä aiheita lehdet käsittelevät, miten ja mistä näkökulmasta niitä käsitellään, mitkä toimijat päästetään ääneen ja miten toimijoihin suhtaudutaan.
Tutkimus lähtee liikkeelle kahdesta yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Ensinnäkin ammattiyhdistysliike on ollut ja on kovien muutospaineiden alaisena. Jäsenistö jakautuu ja työn rooli muuttuu. On olemassa ristiriitaisia vaatimuksia siitä, kuinka paljon ammattiliittojen tulee osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen varsinaisen jäsenpalvelun lisäksi. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin edelleen kolmikantayhteistyön seurauksena paljon yhteiskunnallista valtaa. Toiseksi ammattiyhdistyslehdistöön vaikuttaa koko lehdistön epäpolitisoitumiskehitys. Suomessa ajatus eturyhmien omaa ääntä kannattavista lehdistä ei ole kadonnut kokonaan, mutta suunta on yhä pitemmälle kohti tilannetta, jossa tiedotusvälineiden on menestyäkseen oltava mahdollisimman sopivia kaikille ja jossa sitoutuneiden, neutraaliutta korostamattomien tiedotusvälineiden osa on entistä hankalampi.
Tutkimuksen perusteella politiikkaa on Ahjossa ja PAM-lehdessä sekä laajassa että suppeassa mielessä, joskin suppeassa selvästi vähemmän. Erilaisia yhteiskunnallisia aiheita käsitellään paljon ja usein laajasta näkökulmasta ja niihin otetaan myös kantaa. Sen sijaan varsinaista päätöksentekoa käsitellään selvästi vähemmän ja varovaisemmin. Mieluiten ollaan poliittisia omalla maaperällä eli silloin, kun aihe koskee jollakin tavalla työtä.
Tutkimuksen perusteella ammattiyhdistysliikkeet ovat valinneet tasapainoilun keinokseen selviytyä niiden toimintaympäristön ristipaineista. Ne tasapainoilevat poliittisen aktiivisuuden ja puolueettoman jäsenpalvelun välillä ja kaikkia miellyttävän ja tiettyä näkökulmaa edustavan linjan välillä. Ne myös sekä heijastavat korporatimia että eivät heijasta. Näyttää kuitenkin siltä, että tasapainoillessa lehdillä olisi halua kallistua enemmän siihen suuntaan, jossa otetaan aktiivisesti kantaa ja osallistutaan omalla äänellä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainakaan pelkkään jäsentiedotukseen ne eivät tyydy. Koska mukana on kuitenkin pyrkimyksiä toteuttaa aktiivisuus kaikkia miellyttävällä tavalla, moni mahdollisuus jää käyttämättä.
Tutkimus lähtee liikkeelle kahdesta yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Ensinnäkin ammattiyhdistysliike on ollut ja on kovien muutospaineiden alaisena. Jäsenistö jakautuu ja työn rooli muuttuu. On olemassa ristiriitaisia vaatimuksia siitä, kuinka paljon ammattiliittojen tulee osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen varsinaisen jäsenpalvelun lisäksi. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin edelleen kolmikantayhteistyön seurauksena paljon yhteiskunnallista valtaa. Toiseksi ammattiyhdistyslehdistöön vaikuttaa koko lehdistön epäpolitisoitumiskehitys. Suomessa ajatus eturyhmien omaa ääntä kannattavista lehdistä ei ole kadonnut kokonaan, mutta suunta on yhä pitemmälle kohti tilannetta, jossa tiedotusvälineiden on menestyäkseen oltava mahdollisimman sopivia kaikille ja jossa sitoutuneiden, neutraaliutta korostamattomien tiedotusvälineiden osa on entistä hankalampi.
Tutkimuksen perusteella politiikkaa on Ahjossa ja PAM-lehdessä sekä laajassa että suppeassa mielessä, joskin suppeassa selvästi vähemmän. Erilaisia yhteiskunnallisia aiheita käsitellään paljon ja usein laajasta näkökulmasta ja niihin otetaan myös kantaa. Sen sijaan varsinaista päätöksentekoa käsitellään selvästi vähemmän ja varovaisemmin. Mieluiten ollaan poliittisia omalla maaperällä eli silloin, kun aihe koskee jollakin tavalla työtä.
Tutkimuksen perusteella ammattiyhdistysliikkeet ovat valinneet tasapainoilun keinokseen selviytyä niiden toimintaympäristön ristipaineista. Ne tasapainoilevat poliittisen aktiivisuuden ja puolueettoman jäsenpalvelun välillä ja kaikkia miellyttävän ja tiettyä näkökulmaa edustavan linjan välillä. Ne myös sekä heijastavat korporatimia että eivät heijasta. Näyttää kuitenkin siltä, että tasapainoillessa lehdillä olisi halua kallistua enemmän siihen suuntaan, jossa otetaan aktiivisesti kantaa ja osallistutaan omalla äänellä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainakaan pelkkään jäsentiedotukseen ne eivät tyydy. Koska mukana on kuitenkin pyrkimyksiä toteuttaa aktiivisuus kaikkia miellyttävällä tavalla, moni mahdollisuus jää käyttämättä.