Työssäoppimisen merkitys ammatillisen identiteetin rakentumiselle

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumista työssäoppimisjaksolla.

Ammatillisen identiteetin rakentumista lähestytään oppimisteorioiden näkökulmasta: millainen oppiminen rakentaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä ja miten työyhteisö voi tukea oppimista. Teoriakehyksessä tuodaan esille käsityksiä ammatillisesta identiteetistä ja peilataan ammatillisen identiteetin rakentumista oppimisteorioihin. Ammatillisen identiteetin rakentumista tarkastellaan konstruktiivisen, reflektiivisen ja sosiaalisen oppimisteorian kautta.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelminä käytetään opettajien ja työpaikkaohjaajien teemahaastattelua ja opiskelijoiden narratiivista haastattelua. Narratiivisten haastattelujen avulla lähestytään opiskelijan kokemuksia heidän viimeisimmältä työssäoppimisjaksoltaan. Teemahaastatteluiden kautta tarkastellaan opettajien ja työpaikkaohjaajien näkemyksiä työssäoppimisjakson merkityksestä ammatillisen identiteetin rakentumiselle.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteenkuuluvuuden tunne mahdollisti työyhteisön sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja merkityksistä neuvotteluun osallistumisen. Luottamuksen syntyminen edisti opiskelijan mahdollisuuksia osallistua työn tekemisen käytäntöihin ja osallistumista työyhteisön toimintaan. Olennaisiksi osoittautuivat opiskelijoiden mahdollisuudet reflektoida paitsi työnteon tilanteita myös ammatillisia ihanteitaan. Ammatillisten ihanteiden kautta tulkittiin muiden työntekijöiden toimintaa ja omaa soveltuvuutta alalle. Mahdollisuus keskustella työn tekemisen tilanteista ja niiden herättämistä tunteista saattoi tuottaa uutta ymmärrystä itsestä.

Työelämää ja koulutusta on pyritty lähentämään, mutta työpaikkoja tulisi kehittää myös sosiaalisina oppimisympäristöinä. Tällöin olennaista tulisi olla opiskelijan monipuolisten oppimismahdollisuuksien kehittäminen ja vastavuoroisten käytäntöjen luominen työpaikalle. Tämä vaatii koko työyhteisön osallistumista ohjaamiseen ja työtilanteiden yhteisöllisen reflektoinnin nivomisen osaksi opiskelijan ohjausprosesseja. Työyhteisöstä ei kuitenkaan välttämättä löytynyt tukea opiskelijan kokemusten arviointiin jatkuvan kiireen ja ohjausjärjestelmän puutteiden takia.

Avainsanat: ammatillinen identiteetti, työssäoppiminen, reflektio, konstruktiivinen oppiminen, työpaikka, ohjaaminen, sosiaalinen oppimisteoria